Pälli
Pälli lea fápmorusttet Muhosis, ja dan lea plánen Aarne Arvi. Dan buvttadan fápmu lea 51 MV. Fápmorusttet váldojuvvui atnui geasset 1953.
Historjjá
Oulujoki Oy goalmmát fápmorusttega huksen álggii Muhosa Pällis álgojagi 1950. Válmmaštalli huksenbarggut ledje dahkkojuvvon juo ovddit jagi. Daidda gulle bargobuođu huksen ja johtolatoktavuođaid buorideapmi. Fápmorusttega mekanismmat diŋgojuvvojedje ruovtturiikkas, turbiinnat Tampellas ja generáhtorat Strömbergis. Pyhäkoski sáhtii geavahit huksema guovddášbáikin, ja dalle eai dárbbašuvvon nu olu bargguáigásaš visttit ja fuolahusráhkkanusat.[1]
Stuorra huksenprošeavttaid ollašuhttinvejolašvuođat ledje buorránan daid jagiid soađi maŋŋel. Pyhäkoski ja Jylhämä bargoeatnamiin ohppojuvvon bargo- ja plánenvuogit jođálmahtte maiddái barggu ovdáneami. [2]
Stuorámus eanahuksen- ja betoŋgabarggut dahkkojedje jagi 1950 áigge. Stuorámus ovttaskas eanahuksenčuozáhat lei 300 m guhkkosaš vuollekanála roggan. Barggut ovdánedje johtilit lassánan mášiinnaid ja hárjánan bargiid dihte. Čázi sáhtii luoitit buođu dulveráiggiid čađa čuovvovaš jagi dálvet, ja dan maŋŋel leikejuvvui buođu vuolleoassi. Jagi 1952 loahpas loktejuvvui badjeáldá čáhci dulvadanallodahkii. [3]
Vuosttaš mekanisma laktui fápmosirdinfierpmádahkii 20.7.1953 ja nubbi seamma jagi loahpas. Goalmmát mekanismmat laktojedje geasset 1954. Mášiidnastašuvnna erenomáš sárgosiidda gullet jorgaluvvon gáhttohápmi ja Suomas ođđalágan liekkasguđjejuvvon olgoseaidnelemeanttat.
[1] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 3
[2] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 317
[3] Ibid, 318
Teknihkalaš dieđut
Oamasteaddji: Fortum Health and Power
Huksen: 1949-1954
Plánejeaddji: Aarne Ervi, arkiteakta
Kapasitehta: 51 MV, gahččanallodat 14 m
Fápmorusttet: Betoŋgaruŋgu, elemeantaolgoseainnit
Erenomáš: Iskkadedje liekkasguđjejuvvon olgoseaidneelemeanttaid ja jorgaluvvon gáhttohámi.
Stáhtus: Oasseoppalašlávva, RKY (Riikkaviidosaččat dehálaš huksejuvvon kulturbiras), Docomomo čuozáhat[4]
[4] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 77, 77
Ássanguovlu
Pälli oktavuhtii lea huksejuvvon gaskasturrosaš ássanguovlu, gos leat muoras huksejuvvon ovttastuvvon dálut.
Govat
Visot govat vuolil leat oassi fápmorusttega historjjás. Don oaččut geavahit govaid persovnnalaš geavaheapmái muhto ii geavahit kommersiála oktavuođain dahje prentemiin min lobi haga. Deaddil gova stuoridit dan.
Muitalusat
Dás sáhtát lohkat iežáid muitalusaid fápmorusttega birra. Ja jus dus lea iežas muitalus de juoge fal dan. Beroškeahttá jus háliidat ahte almmuhuvvo dahje ii, de mii háliidit gullat du muitalusa.
Lea go dus iežas muitalus fápmorusttega birra dahje eallima birra eanu lahkosis.
Sádde du muitalusa
Diehtu gussiide
Dás vuolil sáhtát lohkat visot maid dárbbahat diehtit jus galggat mannalit fápmorusttegis. Goas lea buoremus mannalit fápmorusttegis, got don gávnnat dohko ja makkár njuolggadusat leat guovllus.