Messauren voimalan patoaltaan pohjalla sijaitsevaa Njouravuollen kylää kartoitetaan

Jokkmokkista noin 50 kilometriä pohjoiseen sijaitsevan, vuonna 1963 valmistuneen Messauren vesivoimalaitoksen pato on Ruotsin kolmanneksi korkein.  Sitä rakennettaessa Njuoravuollen kylän asukkaiden tilat pakkolunastettiin. Joen valjastaminen muuti myös poronhoitajien ja muiden paikallisten elämää. Kylä ja sitä ympäröivä luonto jäivät patoaltaan pohjalle. Nyt yli kuusikymmentä vuotta veden alla ollut kylä dokumentoidaan vesivoiman rakentamisen vaikutuksia Pohjois-Ruotsissa 1950- ja 60-luvuilla kartoittavassa hankkeessa.

Njuoravuollen kylä sijaitsi Luulajajoen varrella ja siellä oli kaksi vuonna 1868 perustettua kruununtorppaa. Kaikkiaan veden alle jäi 50 rakennusta. Messauren patoaltaan alle jäi myös Sirgesin, Jåhkågassan, Tourponin ja Udtjan saamelaiskylien yhteinen talvilaidunnusalue.

Vedenalla on myös muinaisjäännöksiä. Ennen rakennustyötä Ruotsin kulttuuriperintövirasto inventoi alueen ja sieltä löydettiin kolme kivikautista hirven ja villiporon metsästykseen liittyvää asuinpaikkaa ja niihin kuuluvia pyyntikuoppajärjestelmiä. Useimmat näistä jäivät veden alle.

Luulajan teknillisen yliopiston tutkijat yhdessä Norrbottenin museon arkeologien ja Nordic Maritime Groupin sukeltajien kanssa kartoittavat nyt patoaltaan pohjalla sijaitsevaa Njuoravuollen kylää.

Lähde: Luulajan teknillinen yliopisto https://www.ltu.se/ > ajankohtainen > uutiset > Kartoittaa voimalaitospadon kylää (julkaistu 30.9.2025)