Pyhäkoski
Oulujoki Osakeyhtiö stuorra prošeakta Oulujoga ávkkástallama elrávnnji buvttadeapmái álggahuvvui Pyhäkoskis 1941. Oulu gávpot oamastii Merikoski fápmorusttega, ja dan huksen lei álggahuvvon juo árat. Joatkkasoađi dihte Pyhäkoski huksen ádjánii loahpa loahpas badjel logi jahkái. Oulujoga stuorámus fápmorusttet rahppojuvvui 1951. Fápmorusttega plánii Aarne Ervi, okta suopmelaš modearna arkitektuvrra meastáriin.
Historjjá
Pyhäkoski fápmorusttega válmmaštallanbarggut álggahuvvojedje juo ovdal Oulujoki Osakeyhtiö vuođđudeami, gaskaráfi áigge, guovvamánus 1941. Válmmaštallanbargun huksejuvvojedje ráhkkanusat, mat dárbbašuvvojedje huksenáigodahkii ja dán lassin 4,5 kilomehtera guhkkosaš ruovdemáđii Hyrkäs ja Muhos gaskii. Maiddái Oulujávrri dulvadanbarggut ledje álggahuvvon 1941. Álgoálgosaš plána mielde Pyhäkoski galggai leat gárvvis juo 1944, muhto joatkkasoahti ájihii barggu ovdáneami.[1]
Joatkkasoađi maŋŋel 1944 huksenbarggut álggahuvvojedje olles leavttuin. Vátnivuohta ja mudden ájihedje barggu ain, muhto liikká dat joatkašuvai. Dat, maid ii sáhttán oastit, dahkkojuvvui ieš. Mekanihkalaš bájiin rávddit ráhkadedje feara maid bargoneavvuin gitta togavovnnaide. Bargivátnivuohta buorránišgođii jagi 1947 áigge. Dalle Pyhäkoskis barge gaskamearálaččat 1205-1295 bargi. [2]
Dulvadanáldá betoŋgabarggut gárvánedje 1948, ja dalle čáhci loktejuvvui dievas dulvadanallodahkii, 32 mehterii. Mekanismmat biddjojedje sadjái johtilit ja vuosttaš laktojuvvui fápmojođasfierpmádahkii cuoŋománus 1949. Nubbi ja goalmmát mekanismmat laktojedje jagi 1951 áigge. Dál Pyhäkoski lea fámus dáfus Suoma nubbin stuorámus čáhcefápmorusttet.[3]
Aarne Ervin plánii golmmatráhpat mášiidnastašuvnna, mii adnojuvvui “Oulujoga ovdavázzin” dan hámi, sturrodaga ja dálááigásašvuođa dihte. Arkitektuvrralaččat dat lei dehálaš muddu suopmelaš modernismma ja industriijahuksema ovdáneamis.[4]
[1] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 314
[2] Ibid, 315
[3] Ibid, 315
[4] Turkka Myllykylä. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset -inventointi 1995-1999. Helsinki: Museovirasto, Fortum Oyj, 1999, 29
Teknihkalaš dieđut
Oamasteaddji: Fortum Health and Power
Huksen: 1941-1951
Plánejeaddji: Aarne Ervi, arkiteakta
Kapasitehta: 147 MV gahččanallodat 32,4 m
Fápmorusttet: Betoŋgaruŋgu, njuhttejuvvon olgoseainnit, alla lásat bálddalágaid
Erenomáš: Leppiniemi guossevisti, fápmolágádusmusea
Stáhtus: Sajádatlávva, Riikkaviidosaččat dehálaš huksejuvvon kulturbiras - RKY 2009: Oulujoga ja Sotkamo čáhcejohtolaga fápmorusttegat, Docomomo-čuozáhat [5]
[5] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 77
Ássanguovlu
Pyhäkoski fápmorusttega oktavuhtii huksejuvvui ollásit ođđa ovttastupmi, gos ledje visttit, skuvllat ja čáhce- ja elrávdnjefuolahus. Báikin válljejuvvui Muhos Leppiniemi. Viiddes ássanguvlui huksejuvvojedje sierradálut, bárradálut, ráidodálut ja unna geardedálut. Ássanvisttit ledje oaivvilduvvon fitnodatsearvvi hoavddaide, inšenevrraide ja bargiide. Guovllu deháleamos ráhkkanus lea Leppiniemi guossevisti. Dál guovllus doaibmá maiddái fápmorusttetmusea.[6]
[6] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 71
Govat
Visot govat vuolil leat oassi fápmorusttega historjjás. Don oaččut geavahit govaid persovnnalaš geavaheapmái muhto ii geavahit kommersiála oktavuođain dahje prentemiin min lobi haga. Deaddil gova stuoridit dan.
Muitalusat
Dás sáhtát lohkat iežáid muitalusaid fápmorusttega birra. Ja jus dus lea iežas muitalus de juoge fal dan. Beroškeahttá jus háliidat ahte almmuhuvvo dahje ii, de mii háliidit gullat du muitalusa.
Lea go dus iežas muitalus fápmorusttega birra dahje eallima birra eanu lahkosis.
Sádde du muitalusa
Diehtu gussiide
Dás vuolil sáhtát lohkat visot maid dárbbahat diehtit jus galggat mannalit fápmorusttegis. Goas lea buoremus mannalit fápmorusttegis, got don gávnnat dohko ja makkár njuolggadusat leat guovllus.
