Pyhäkoski

Pyhäkosken voimalaitoksen valmistelevat työt aloitettiin jo ennen Oulujoki Osakeyhtiön perustamista, välirauhan aikana, helmikuussa 1941. Valmistelevina töinä rakennettiin työnaikaiset rakennukset sekä 4,5 kilometrin mittainen rautatie Hyrkkään ja Muhoksen välille. Myös Oulujärven säännöstelytyöt oli aloitettu 1941. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Pyhäkosken piti olla valmis jo 1944, mutta jatkosota hidasti työn etenemistä.[1]

Jatkosodan päätyttyä 1944 rakennustyöt käynnistettiin täydellä teholla. Niukkuus ja säännöstely hidastivat edelleen mutta työ eteni. Se mitä ei saatu ostetuksi, tehtiin itse. Konepajoilla yhtiön sepät valmistivat kaikkea työkaluista junanvaunuihin. Työvoimapula alkoi hellittää vuoden 1947 aikana. Tuolloin Pyhäkoskella työskenteli keskimäärin 1205-1295 työntekijää.[2] 

Säännöstelyaltaan betonityöt saatiin päätökseen 1948, jolloin vesi voitiin nostaa täyteen säännöstelykorkeuteen, 32 metriin. Koneistot asennettiin kiireellisellä aikataululla ja ensimmäinen voitiin kytkeä sähköverkkoon huhtikuussa 1949. Toinen ja kolmas koneisto yhdistettiin vuoden 1951 aikana. Nykyään Pyhäkoski on teholtaan Suomen neljänneksi suurin vesivoimalaitos.[3]

Aarne Ervin suunnittelemaa kolmiportaista koneasemarakennusta pidettiin edustavuutensa, kokonsa ja nykyaikaisuutensa vuoksi “Oulujoen lippulaivana”. Arkkitehtonisesti se oli tärkeä vaihe suomalaisen modernismin ja teollisen rakentamisen kehityksessä.[4]

[1] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 314

[2] Ibid, 315

[3] Ibid, 315

[4] Turkka Myllykylä. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset -inventointi 1995-1999. Helsinki: Museovirasto, Fortum Oyj, 1999, 29

Tekniset tiedot

Omistaja: Fortum Power and Heath

Rakentaminen: 1941-1951

Suunnittelija: Aarne Ervi, arkkitehti

Kapasiteetti: 147 MW pudotuskorkeus 32,4 m

Voimalaitos: Paikalla valettu betonirunko, rapatut julkisivut, korkeat nauhaikkunat

Erityistä: Leppiniemen vierasmaja, voimalaitosmuseo

Status: Asemakaava, RKY(Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö), Docomomo kohde[5]

[5] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 77

Asuinalue

Pyhäkosken voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin kokonaan uusi yhdyskunta asuntoineen, kouluineen sekä vesi- ja sähköhuoltoineen. Paikaksi valikoitui Muhoksen Leppiniemi. Laajalle asuinalueelle rakennettiin 1940-1960 -luvuilla erillistaloja, paritaloja, rivitaloja sekä pieniä kerrostaloja. Asunnot oli tarkoitettu yhtiön johdolle, insinööreille sekä työntekijöille. Alueen merkittävin rakennus on Leppiniemen vierasmaja. Nykyisin alueella toimii myös voimalaitosmuseo.[6]

[6] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 71

Täältä voit lukea tarinoita vesivoimaloihin liittyen. Onko sinulla tarinoita tai muistoja vesivoimaloista? Jaa ne kanssamme! Voit lähettää meille tarinasi, vaikka et haluaisi sitä julkaistavaksi nettisivuilla. Kaikki tarinat ovat tervetulleita ja ne julkaistaan kertojan suostumuksella.

Näytä lisää tarinoita