Boden

Bodenissa sijaitseva voimalaitos rakennettiin vuosina 1967-72, mistä myöhemmin seurasi Luulajanjoen rakentamisvaihe. Bodenin voimalaitokselle huomionarvoista on sen keskeinen sijainti Bodenin kaupungissa. Voimalan sijoituksesta seurasi myös se, että laitos voitiin rakentaa ilman ongelmia, jotka koskevat syrjäistä sijaintia, pitkiä kulkumatkoja ja tunturimyrskyjä, jotka muutoin kuuluivat monien muiden Luulajanjoen varrella sijaitsevien voimaloiden arkipäivään. Ei tarvittu myöskään mitään erityisiä asuntoja käyttöhenkilökunnalle tai rakentajille.

Voimala rakennettiin maan päälle, ja siinä on tavanomaista pienempi pato. Johtuen rautatien läheisyydestä ja lähellä olevista kaupungeista rakennuksesta kehitettiin enemmän teollisuusrakennusta muistuttava kuin muut sinä aikana rakennetut. Siinä käytettiin Luulajan rautatehtaan valmiiksi taivutettua vahviketerästä ja betonimuotteja varten muovipäällysteisiä vanerilevyjä, jotka voitiin puhdistaa ja käyttää uudelleen. Tämän lisäksi työpaikalla oli käytössä uutuutena, että sekä työntekijät että toimihenkilöt saivat itse leimata läsnäolonsa työpaikalla.

Bodenin voimalaitos hyödyntää kolmen kosken putouskorkeutta, Tång-, Bod- ja Näs-forsenista. Pato estää Bodånin ulosjuoksun, ja vesi johdetaan sen sijasta Luulajanjokeen 400 metriä pitkän tunnelin ja 200 metriä pitkän kanavan kautta. Joen yli kulkeva patoharju muotoiltiin siten, että se voisi toimia yleisenä tienä ja siten siitä tuli Liikennelaitoksen halvin Luulajanjoen ylittävä silta.

Voimalaitos on rakennettu kuljettamaan vettä 680 m³/s ja sillä on putouskorkeutta 12,8 metriä. Teho on 80 MW jaettuna kahdelle aggregaatille, joiden turbiinit ovat Kaplan-tyyppiä. Rakennus koostuu kahdesta maapadosta, kolmiaukkoisesta patoaukosta, koneasemasta, jossa on kaksi sisäänottoa, sekä 1200 metrin pituisesta poistokanavasta.

Bodenin voimalan syntymisen myötä Luulajanjoesta hävisivät lohen ja meritaimenen viimeiset kutupaikat. Korvatakseen tämän Vattenfall rakensi Hedenin kalankasvattamon heti Bodenista länteen. Hedenin lohikasvattamo rakennettiin 1962, ja laitosta rakennettaessa säilytetään ne siitoslohet, jotka pyydystettiin Bodenin keskuskalastuksessa. Mädintuotannon aikaan lohet ”lypsettiin”, jotta saatiin mätiä ja maitia. Hedelmöittynyt mäti kuoriutui laitoksessa, ja noin 2 vuoden jälkeen poikaset vapautettiin joen alajuoksulle, jotta ne itse vaeltaisivat mereen. Lohenkasvatus on välttämätöntä, jotta lohet eivät vähene ihmisen estäessä niiden luonnollisen vaelluksen.

Täältä voit lukea tarinoita vesivoimaloihin liittyen. Onko sinulla tarinoita tai muistoja vesivoimaloista? Jaa ne kanssamme! Voit lähettää meille tarinasi, vaikka et haluaisi sitä julkaistavaksi nettisivuilla. Kaikki tarinat ovat tervetulleita ja ne julkaistaan kertojan suostumuksella.

Näytä lisää tarinoita