Hylätyn Ontojoen kuvia Tauno Moisasen albumista
Tauno Moisasen albumista
Kallioisen koski ennen voimalaitosta. Soutumiehenä Eino Immonen. Perämies on kuohun takana. Kuva: Tauno Moisasen albumi.
Siikakoski vapaana. Kuva: Tauno Moisasen albumi.
Ennen voimalaitoksia jokea oli jo käsitelty useita kertoja. Ruotsin vallan alla se on toiminut sotatienä ja asutuksen reittinä, ja jo tuolloin joesta, ja Katerman ja Kallioisen koskista, on yritetty poistaa pahimpia kiviä. Tervanlaskun ollessa kiihkeimmillään 1800-luvun lopussa Ontojoen koskiin rakennettiin kiertoreittejä eli möljiä. Suituan ja Kallioisen kosket olivat pahimmat laskettavat, eikä niitä voitu laskea kuin viiden tynnyrin tervalastilla ennen suurta perkausta, joka tapahtui 1860-luvulla. Myös rautaruukkien rakentaminen oli voimissaan vielä 1800-luvun loppuvuosina, ja Siikakoskeenkin oli tarkoitus rakentaa rautaruukki. Pohjatöitä ruukkia varten oli jo tehty, mutta Saksassa keksitty Haber-Bosch raudanjalostusmenetelmä romahdutti ruukkien rakentamisen Pohjolassa kokonaan. Myös uitto on muokannut jokea. Ontojoella oli uiton erottelutyömaa vuodesta 1939 vuoteen 1972. (Ontojoen monet vaiheet, Alpo Komulainen)
Raija Korteniemi muisteli päivää, kun vesi laskettiin uuteen uomaan: ”Komea oli uusi laitos, mutta vanha koski ei enää kohissut. Jäi vain paljaat möljät ja saari, jonka molemmin puolin oli vesi virrannut”. (Vesi virtaa Kallioisella uuteen väylään, Raija Korteniemen kirjoitus)
Tukinuittoa Siikakoskella. Kuva: Tauno Moisasen albumi.
Vuonna 1954, 27-vuotiaana, olin Kajaani Oy:ssä katepillarikuskina. Joulun alla 1954 sain komennon lähteä joulun jälkeen tekemään aurauksia savotoille. Ensin mentiin Kuhmoon Juntinvaaran ympäristöön. Viikon päästä sitten Hirvelän kylän savottaan ja sieltä Sotkamon Heittovaaraan. Siellä oli Kajaani Oy:n metsähallitukselta ostama leimikko. Raivausta kesti tammikuun 1955 viimeiselle viikolle asti. Sitten minut siirrettiin koneeni kanssa Ontojoen Lahdenperään, josta oli käsky aurata tie tulevalle voimalaitokselle sekä puhdistaa parakkien pohjat työmiesten asuntoja, ruokalaa sekä työmaan mestarin mökkiä varten. (Katepillarikuskina Ontojoella, Tauno Moisanen)
Tästä se sitten alkoi. Minun kaveriksi tuotiin sitten toinen kone, jota ohjasi Erkki Kemppainen. Sitten minun piti ryhtyä raivaamaan tiepohja tästä Lahenpohjasta Kallioiselle ja siinä meni joku viikko. Sitten työvoima tuli sinne ja alkoi rakentaa parakkeja. (Muistoja ja asukasnäkökulmia Ontojoelta -keskustelu, Tauno Moisanen)
Erkki Kemppainen ja Tauno Moisasen ajokki. Kuva: Tauno Moisasen albumi.
Ensimmäinen paukku 1955. Kallioisen rakentaminen alkoi. Kuva: Tauno Moisasen albumi.
Uponnut katepillari Kallioisen voimalaitostyömaalla 1955. Kuva: Tauno Moisasen albumi.
Kuva: Tauno Moisasen albumi.
Marion-koe tuli ensin rautatievaunussa Vuokattiin ja siitä autoilla siirrettiin tänne osina. (Muistoja ja asukanäkökulmia Ontojoelta -keskustelu, Tauno Moisanen)
PS. Hylätty Ontojoki vuonna 2022:
Kallioisen hylätty uoma keväällä 2022, kuva Kirsti Reskalenko
Lähteitä
Tarinoita Oulujoen vesistön voimalaitoskylistä ja rantatörmiltä, toim. Salla Marjakangas 2022. Vesi virtaa Kallioisella uuteen väylään, Raija Korteniemen kirjoitus s. 118
Tarinoita Oulujoen vesistön voimalaitoskylistä ja rantatörmiltä, toim. Salla Marjakangas 2022. Ontojoen monet vaiheet, Alpo Komulainen ss. 114-115
Tarinoita Oulujoen vesistön voimalaitoskylistä ja rantatörmiltä, toim. Salla Marjakangas 2022. Katepillarikuskina Ontojoella, Tauno Moisanen ss.112-113