Utanen & Ala-Utos
Aarne Ervin suunnittelema Utasen voimalaitos rakennettiin vuosina 1953-1957 Utajärven kunnan alueelle. Voimalaitoksen erityispiirre on sen yli 11 km pitkä alakanava. Sen rakentaminen oli suurin suomessa toteutettu maansiirtotyö. Utasen alakanavan yhteyteen rakennettiin pieni Ala-Utoksen voimalaitos.
Historia
Utajärvellä sijaitsevan Utasen voimalaitoksen valmistelevat rakennustyöt aloitettiin vuoden 1952 lopulla rakentamalla alueelle työnaikaiset asuin- ja huoltorakennukset. Varsinainen asuinalue rakennettiin myöhemmin 1950-luvulla. Voimalaitoksen rakentaminen käynnistyi seuraavana vuonna. Padon pohjoispuoli valmistui vuoden 1953 lopulla ja eteläinen pian tämän jälkeen. Koneistot tilattiin suomalaisilta valmistajilta. Tampellalta tilattiin turbiinit ja Strömbergiltä generaattorit.[1]
Alakanavan rakentaminen aloitettiin keväällä 1954. Siihen liittyvä kalliolouhinta oli valtava urakka, sillä kiviainesta piti poistaa lähes 4 miljoonaa kuutiometriä. Työtä oli tekemässä 9 kaivinkonetta, toistakymmentä raskasta puskutraktoria ja kolmisenkymmentä kuorma-autoa. Työstä tulikin suurin Suomessa toteutettu maansiirtotyö[2]. Utajärven kirkonkylän asukkaat joutuivat pysymään sisällä räjäytystyön aikana ja Oulujoki Osakeyhtiö maksoi heille jokaisesta räjähdyksestä 100 markkaa korvausta ns. paukkurahaa[3]. Aarne Ervin suunnittelema koneaseman runko valettiin paikallaan betonista ja julkisivut koottiin valmiselementeistä.
Toukokuussa 1956 nostettiin ylävesi padotuskorkeuteensa. Alakanava viimeisteltiin vuoden loppupuolella ja ensimmäinen koneisto kytkettiin voimaverkkoon 19.11.1956. Pitkästä alakanavasta johtuen maisemointi- ja viimeistelytyöt jatkuivat vielä vuosikymmeniä.[4]
Utasen toinen koneisto yhdistettiin sähköverkkoon loppuvuodesta 1956 ja kolmas kesällä 1957. Energiantuotanto alkoi syksyllä 1957. Voimalaitoksen teho, 58 MW, teki siitä Oulujoen kolmanneksi tehokkaimman voimalaitoksen. Utasen voimalaitoksen myötä Oulujoen pääuoman vesivoima oli kokonaisuudessaan valjastettu energiantuotantoon.[5]
[1] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 42-43
[2] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 319
[3] Ibid, 319
[4] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 43-44
[5] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 319
Tekniset tiedot
Omistaja: Fortum Power and Heath
Rakentaminen: 1953-1957
Suunnittelija: Aarne Ervi, arkkitehti
Kapasiteetti: 58 MW, pudotuskorkeus 15,7 m
Padotusallas: n. 35 miljoonaa kuutiometriä
Koneasema: Paikalla valettu betonirunko, elementtijulkisivut
Erityistä: Yli 11 km pitkä alakanava, alkuperäinen tukinsiirtolaitteisto jäljellä, alakanavan yhteyteen rakennettu pieni Ala-Utoksen voimalaitos
Status: RKY (Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö - RKY 2009: Oulujoen vesistön ja Sotkamon reitin voimalaitokset), Docomomo kohde [6]
[6] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 77
Asuinalue
Utasen asuinalue koostuu 1950-luvulla rakennetuista rivitaloista.
Ala-Utos
Utasen voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä rakennettiin alakanavan sivuun pieni voimalaitos. Utajärveen laskevan Utosjoen mukanaan tuomat vedet oli tarkoitus laskea järvestä alakanavaan sivupenkeren läpi rakennetun ylisyöksyaukon kautta. Tällöin syntyi ajatus tämän pienen putouksen hyödyntämisestä. Ylisyöksyaukko korvattiin segmentillä suljettavalla tulva-aukolla, jonka viereen rakennettiin pieni koneasema ja toiselle puolelle uittokouru. Syksyllä 1957 koneisto oli valmiiksi asennettu ja energiatuotanto alkoi 0,5 megawatin teholla.[7]
[7] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 44
Tarinoita
Täältä voit lukea tarinoita vesivoimaloihin liittyen. Onko sinulla tarinoita tai muistoja vesivoimaloista? Jaa ne kanssamme! Voit lähettää meille tarinasi, vaikka et haluaisi sitä julkaistavaksi nettisivuilla. Kaikki tarinat ovat tervetulleita ja ne julkaistaan kertojan suostumuksella.
Onko sinulla tarina vesivoimalaan tai jokivarren elämään liittyen?
Lähetä oma tarinasi
Olen syntynyt ja kasvanut jokirannalla noin neljän kilometrin päässä Utajärven keskustasta. Isäni oli voimalaitosten rakennustyömailla automiehenä, ja olen seurannut hyvinkin tarkkaan niiden rakentamisaikaa. Olin paljon isäni kyydissä, koska en tuolloin ollut vielä kouluikäinen. Tutuiksi tulivat Jylhämän, Nuojuan, Utasen ja Pällin…
Menin kysymään Pyhäkosken voimalaitokselta töitä 13-vuotiaana. Huoltopäällikkönä oli tuolloin Sairanen, joka neuvoi minua menemään järjestelykonttorille Rajalan puheille. Tein työtä käskettyä, ja minut palkattiin töihin lähetiksi. Lähetin työhön kuului monenlaista hommaa. Voimalaitosalueella oli toistatuhatta miestä majoitettuna parakkeihin, ja minun työhöni kuului…