Nuojua
Nuojua oli Oulujoki Osakeyhtiön neljäs voimalaitos. Sen rakentaminen aloitetiin samaan aikaan Pällin kanssa. Nuojuan rakentamispaikka oli edullinen ja voimalaitosta voitiin rakentaa Jylhämän rakentajayhdyskunnasta käsin. Näistä seikoista johtuen Nuojuasta tuli rakennuskustannuksiltaan Oulujoen edullisin voimalaitos.
Historia
Nuojuan voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin vuoden 1949 lopulla. Valmistelevina töinä tehtiin tie, rautatie sekä työsilta Nuojuankosken yli. Valmisteleviin töihin kuului myös konetilaukset, jotka menivät Tampellalle ja AEG:lle.[1]
Työpadon valmistumisen jälkeen aloitettiin varsinaisen voimalaitoksen rakentaminen. Työssä voitiin hyödyntää Jylhämän betoniasemaa ja suurimmat betonivalut tehtiin vuoden 1951 aikana. Tuolloin valmistuivat tulva-aukot sekä kosken pohjoisrannalle rakennettavan koneaseman nielurakenteet. Nopeasti valmistunut koneasema tehtiin betonirunkoisena. Julkisivut katettiin valmiselementeillä. 25 metriä korkea maapato rakennettiin vuosien 1952 ja 1953 kesäkausien aikana ja se saatiin valmiiksi lokakuussa 1953. Laitoksen kolme koneistoa kytkettiin voimaverkkoon 25.7.1954, 14.10.1954 ja 16.1.1955.[2]
Nuojuan valmistumisen myötä Oulujoki Osakeyhtiön sähköntuotanto ylitti ensimmäisen kerran 1 miljardin kilowattitunnin rajan.
[1] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 39
[2] Ibid, 40
Tekniset tiedot
Omistaja: Fortum Heath and Power
Rakentaminen: 1946-1955
Suunnittelija: Aarne Ervi, arkkitehti
Kapasiteetti: 85 MW pudotuskorkeus 22 m
Voimalaitos: Paikalla valettu betonirunko, julkisivumateriaalina betoni- ja peltielementit. Dynaaminen muotoilu.
Erityistä: asuinalueella toimii lapsi- ja nuorisokoti
Status: RKY (Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö - RKY 2009: Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset), osayleiskaava, Docomomo kohde.[3]
[3] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 78
Asuinalue
Nuojuan asuinalue on keskikokoinen ja käsittää 1940-luvun lopulla rakennettuja kivitaloja.

Kuvat
<p>Kuvat</p>
Tarinoita
Täältä voit lukea tarinoita vesivoimaloihin liittyen. Onko sinulla tarinoita tai muistoja vesivoimaloista? Jaa ne kanssamme! Voit lähettää meille tarinasi, vaikka et haluaisi sitä julkaistavaksi nettisivuilla. Kaikki tarinat ovat tervetulleita ja ne julkaistaan kertojan suostumuksella.
Onko sinulla tarina vesivoimalaan tai jokivarren elämään liittyen?
Lähetä oma tarinasi