Montta
Montta lea okta oktiibuot golmma fápmorusttegis Muhosis. Aarne Ervi plánii elfápmodoaimmahaga, mii huksejuvvui jagiid 1951-1957. Muhosa pláhtavuodjuma dihte vuođđobákti lea Monttas logiid mehteriid čikŋodagas. Dát bággii huksejeddjiid geavahit Suomas aivve ođđalágan vugiid.
Historjjá
Muhosa pláhtavuodjuma buohta, gos Montta lei, lei hástaleaddji huksenčuozáhat. 1930-logu báktevuođu dutkamušain dihte, ahte vuođđobávtti nalde lei logiid mehteriid assosaš láirageađgegeardi, mii lei šaddan sedimeanttain[1]. Barggut álge 1951 máđii ja ruovdemáđii huksenbargguin, mat dolvo guvlui. Álgojagi 1952 gárvánedje 400 mehtera guhkkosaš bargobuođđu guoikka davvegáddái ja oanehis badje- ja vuollekanálat[2].
Eanahuksenbargguid oktavuođas eana ja láirageađggi fertii roggat eret measta beallemiljovnna guđahasmehtera. Aládasa ii liikká sáhttán goaivut gitta vuođđobáktái, muhto betoŋggas ráhkaduvvon dulvadanbuođu galggai vuođđudit sáttogeardái ja fápmorusttega mášiidnastašuvnna láirageađggi nala [3]. Mášiidnastašuvnna ruŋgu leikejuvvui betoŋggas ja olgoseainnit ráhkaduvvojedje gárvves elemeanttain[4]. Eanabuođu vuolde lei morena- ja čievrageardi, mii deahtistuvvui Icos-Veder –vugiin. Dás eanavuođđu čuldejuvvo bálddalas betoŋgačuolddaiguin, maid čađamihttu lea 60 cm.[5] Metoda lei Suomas aivve ođđa. Fápmorusttega turbiinnaid doaimmahii suopmelaš Tampella, Generáhtoriid fas duiskkalaš AEG.
Dulvadanbuđđui huksejuvvojedje dábálaš segmeantaluŋkkáid lassin vel bodneráiggit, maiguin badjeáldá livččii sáhttán dárbbu mielde gurret. Daningo eanagierragis lei fiinna sáttu, de dulveráiggiid vulobealgáttit nannejuvvojedje betoŋgapláhtaiguin.[6]
Hástaleaddji eanavuođus fuolatkeahttá vuosttaš mekanisma laktui fápmojođasfierpmádahkii 16.11.1955, nubbi 16.6.1956 ja goalmmát laktui 18.2.1957. Montta fápmorusttega huksema oktavuođas huksejuvvui lagašguvlui Montta guovddáš guollešaddadanlágádus. Vuosttaš veajehat bohte 1955 čakčat.
[1] Kuuskoski 1991,40
[2] Enbuske 2010, 318
[3] Enbuske 2010, 318
[4] Huhmo 2017, 77
[5] Kuuskoski 1991,40-41
[6] Kuuskoski 1991,41
Teknihkalaš dieđut
Oamasteaddji: Fortum Health and Power
Huksen: 1951-1957
Plánejeaddji: Aarne Ervi, arkiteakta
Kapasitehta: 47 MV gahččanallodat 12,2 m
Fápmorusttet: Betoŋgaruŋgu, olgoseainnit betoŋgaelemeanttain
Erenomáš: Guollešaddadanlágádus
Stáhtus: Riikkaviidosaččat dehálaš huksejuvvon kulturbiras - RKY 2009: Oulujoga ja Sotkamo čáhcejohtolaga fápmorusttegat, Docomomo-čuozáhat[7]
[7] Huhmo 2017, 77
Ássanguovlu
Gaskastuoris, šilju man ráddjejit ráidodálut
Govat
Visot govat vuolil leat oassi fápmorusttega historjjás. Don oaččut geavahit govaid persovnnalaš geavaheapmái muhto ii geavahit kommersiála oktavuođain dahje prentemiin min lobi haga. Deaddil gova stuoridit dan.
Muitalusat
Dás sáhtát lohkat iežáid muitalusaid fápmorusttega birra. Ja jus dus lea iežas muitalus de juoge fal dan. Beroškeahttá jus háliidat ahte almmuhuvvo dahje ii, de mii háliidit gullat du muitalusa.
Lea go dus iežas muitalus fápmorusttega birra dahje eallima birra eanu lahkosis.
Sádde du muitalusa
Diehtu gussiide
Dás vuolil sáhtát lohkat visot maid dárbbahat diehtit jus galggat mannalit fápmorusttegis. Goas lea buoremus mannalit fápmorusttegis, got don gávnnat dohko ja makkár njuolggadusat leat guovllus.
