Utanen & Ala-Utos

Utajávrris Utanen fápmorusttega válmmaštallanbarggut álggahuvvojedje jagi 1952 loahpas. Dalle guvlui huksejuvvojedje bargguáigásaš ássan- ja fuolahusráhkkanusat. Aitosaš ássanguovlu huksejuvvui maŋŋeleappos 1950-logus. Fápmorusttega huksen álggahuvvui čuovvovaš jagi. Buođu davvebealli gárvánii jagi 1953 loahpas ja lulábealli fargga dan maŋŋel. Mekanismmat diŋgojuvvojedje suopmelaš ráhkadeddjiin. Tampellas diŋgojuvvojedje turbiinnat ja Strömbergis fas generáhtorat. 

Vuollekanála huksen álggahuvvui giđđat 1954. Dasa laktáseaddji bákteboltun lei stuorra bargu, daningo geađgeávdnasa galggai boltut eret measta 4 miljovnna guđahasmehtera. Barggus ledje mielde 9 goaivunmášiinna, nuppelohkái losses hoigantráktora ja sullii golbmalogi guorbmebiilla. Barggus šattai stuorámus Suomas ollašuhttojuvvon eanasirdinbargu[2]. Utajávrri girkosiidda ássit gárte bissut siste bávkalanbargguid áigge ja Oulujoki Oy mávssii sidjiide juohke bávkaleamis 100 márkki buhtadussan ng. bávkalanruđa[3]. Aarne Ervi plánii mášiidnastašuvnna, man ruŋgu leikejuvvui betoŋggas ja olgoseainnit čohkkejuvvojedje gárvves elemeanttain.

Miessemánus 1956 bajábealčáhci loktejuvvui dulvadanallodahkii. Vuollekanála vádnojuvvui jagi loahpas ja vuosttaš mekanisma laktui fápmojođasfierpmádahkii 19.11.1956.  Guhkes vuollekanála dihte čorgen- ja vátnanbarggut joatkašuvve vel máŋgalogi jagi.[4]

Utanen nubbi mekanisma laktui elrávdnjefierpmádahkii loahppajagi 1956 ja goalmmát fas 1957. Energiijabuvttadeapmi álggii čakčat 1957.  Fápmorusttega fápmu, 58 MV dagai das Oulujoga goalmmádin beaktileamos fápmorusttega. Utanen fápmorusttega mielde Oulujoga váldojoga čáhcefápmu lei oppalaččat energiijabuvttadeami várás.[5]

[1] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 42-43

[2] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 319

[3] Ibid, 319

[4] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 43-44

[5] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 319

Teknihkalaš dieđut

Oamasteaddji: Fortum Health and Power

Huksen: 1953-1957

Plánejeaddji: Aarne Ervi, arkiteakta

Kapasitehta: 58 MV gahččanallodat 15,7 m

Dulvadanálddis: s. 35 miljovnna guđahasmehtera.

Fápmorusttet: Betoŋgaruŋgu, elemeantaolgoseainnit

Erenomáš: Badjel 11 km guhkkosaš vuollekanála, álgoálgosaš dimbariid sirdinmášiinnat ain sajis, vuollekanála oktavuhtii lea huksejuvvon unna Ala-Utos fápmorusttet

Stáhtus: RKY (Riikkaviidosaččat dehálaš huksejuvvon kulturbiras), Docomomo čuozáhat[6]

[6] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 77

Ássanguovlu

Utanen ássanguovlu čohkiida unna, 1950-logus huksejuvvon geađgedáluin.

Ala-Utos

Utanen fápmorusttega huksema oktavuođas huksejuvvui vuollekanála siidui unna fápmorusttet. Utajávrái luoiti Utosjoga čáziid lei dárkkuhus luoitit jávrris vuollekanálii siidobáŋkka čađa huksejuvvon márranráiggi bokte.  Dalle riegádii jurdda atnit ávkin dán unna goržži. Márranráigi buhttejuvvui dulveráiggiin, man sáhtii gokčat segmeanttain. Dan báldii huksejuvvui unna mášiidnastašuvdna ja nuppe beallái vuojahatrenne. Čakčat 1957 mekanismmat ledje sajis ja energiijabuvttadeapmi álggii 0,5 megaváhta fámuin.[7]

[7] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 44

Dás sáhtát lohkat iežáid muitalusaid fápmorusttega birra. Ja jus dus lea iežas muitalus de juoge fal dan. Beroškeahttá jus háliidat ahte almmuhuvvo dahje ii, de mii háliidit gullat du muitalusa.

Iežá muitalusat