Vittjärv

Vittjärvin vesivoimaa on käytetty kauan ennen 1970-luvun voimalaitosrakentamisen alkamista. Jo vuonna 1849 saivat Vittjärvin kylänmiehet luvan rakentaa vesivoimalla toimivan sahan ja myllyn. Kyseistä kanavaa Kvarnholmenin ja mantereen välillä parannettiin ja Långholmenin ja mantereen välille rakennettiin kaksi säännöstelypatoa vesivaraston luomiseksi. Saha oli raamisaha ja siihen rakennettiin lisää myös höylä kattopäreiden valmistamista varten.

Kun myöhemmässä vaiheessa tuli mielenkiintoisemmaksi tuottaa sähköä vesivoimasta, keskusteltiin erilaisista laitosehdotuksista, jotka sijaitsivat Bodenin alueella olevissa koskissa. Vuodelta 1900 peräisin oleva varhainen ehdotus mainitsee Vittjärvin mahdollisena vesivoimalan paikkana. Mutta tulisi kuitenkin kestämään aina vuoteen 1971 ennen kuin Vittjärvin voimalaitosta alettiin rakentaa.

Vittjärvin voimalaitosrakennelma on suhteellisen epätavallinen Ruotsissa, koska konehalli ja patoaukot on rakennettu suoraan maalle. Tavallisesti tämä hakataan alas kallioon, mutta juuri tässä tapauksessa kallio sijaitsi niin syvällä maamassojen alla, että tuli halvemmaksi rakentaa asema valetun betonilaatan päälle. Laitosta voidaan pitää lukuisina löyhästi toisiinsa liittyvinä erillisinä rakennuksina, jotka mahdollistavat tietyn liikkumavaran.

Vittjärvin voimalaitos on Luulajanjoen anti sille, että Västerbottenin Vindelälvenia ei rakennettu enempää. Vindelälvenin säännöstelyltä pelastamista koskevan päätöksen jälkeen Vattenfall sai hallitukselta tehtäväksi selvittää vaihtoehtoisia projekteja muissa Norrlannin joissa. Esitettiin yksitoista eri ehdotusta, ja Vittjärv oli yksi niistä. Vittjärvin rakentaminen oli myös ajankohdaltaan sopiva, koska Bodenin voimalaitos, muutaman kymmenen kilometrin päässä alajuoksulla, oli rakennusvaiheensa lopuilla. Rakentaja saattoi siten helposti siirtyä Bodenin rakennukselta Vittjärvin laitokseen.

Voimalaitos jäi Luulajanjoen pienimmäksi voimalaitokseksi 36 MW:eineen ja 6 metrin putouskorkeuksineen. Jotta voitaisiin hyödyntää alhaisen putouskorkeuden voimaa, asennettiin kolme Kaplan-tyypin putkiturbiinia. Putkiturbiini auttaa veden osumista turbiiniin spiraalimaisesti erotuksena tavallisesti esiintyvästä putkesta. Vittjärvin lisäksi tätä turbiinityyppiä käytetään vain Parkissa Luulajanjoen varrella. Huolimatta Vittjärvin vähäisestä tehosta ei asemarakennus ole vaatimaton 45 metrin korkeuksineen ja seitsemine patoaukkoineen. Mutta tälle on käytännölliset selityksensä. Aseman tulee voida vastaanottaa 20 000 m3/s, ja koska asema sijaitsee maanpäällisesti, tulee vedenoton tapahtua korkealta syväoton sijasta. Voimalaitos on rakennettu 680 m3/s suuruiselle vedenjuoksutukselle, joka jaetaan kolmelle aggregaatille ja joka antaa yhteensä 30 MW:n tehon.

Enimmillään 250 henkilöä työskenteli Vittjärvin laitoksella vuosina 1971-74. Useimmat työntekijät asuivat Bodenissa, mutta kuitenkin lisättiin kolme poikamiesasuntolaa, joissa oli tilaa noin 90 miehelle. Ennen kuin voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin lisättiin myös rakentajille tarkoitettu kortteli Kallkällvägenille vuonna 1968. Kortteliin sijoitettiin 13 huvilaa ja myöhemmin niitä täydennettiin kolmella lisähuvilalla. Mitään pysyvää rakentajille tarkoitettua asumusta ei rakennettu, koska laitosta kauko-ohjattaisiin Vuollerimistä käsin.

Täältä voit lukea tarinoita vesivoimaloihin liittyen. Onko sinulla tarinoita tai muistoja vesivoimaloista? Jaa ne kanssamme! Voit lähettää meille tarinasi, vaikka et haluaisi sitä julkaistavaksi nettisivuilla. Kaikki tarinat ovat tervetulleita ja ne julkaistaan kertojan suostumuksella.

Näytä lisää tarinoita