Oulujoen vesistö

Oulujoen vesistö käsittää Oulujoen ja Oulujärven lisäksi Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien järvet ja joet. Vesistön varrella sijaitsee 16 voimalaitosta. Voimalaitokset ja niihin liittyvät asuinalueet olivat yksi Suomen tärkeimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Kokonaisuus on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). 

Luulajajoki

Vesivoiman kulttuuriperintö -hanke toteutetaan monet rajat ylittävänä yhteistyönä 

Hankkeen toteuttavat Pohjois-Pohjanmaan liitto https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/ ja Region Norrbottenin https://www.norrbotten.se/ Norrbottenin museo https://norrbottensmuseum.se/  

Yhteistyössä ovat mukana 

Arkkitehtuurimuseo https://www.mfa.fi/ 

Kainuun ELY-keskus http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kainuu 

Kainuun liitto https://www.kainuunliitto.fi/ 

Kainuun museo http://www.kajaani.fi/fi/palveluopas/kulttuuri/kainuun-museo  

Kainuun Nuotta ry http://www.kainuunnuotta.net/  

Museo- ja tiedekeskus Luuppi https://www.ouka.fi/oulu/luuppi/pohjois-pohjanmaan-museo  

Oulun yliopisto Arkkitehtuurin yksikkö https://www.oulu.fi/arkkitehtuuri/  

Oulujoen vesistön kotiseutu- ja kyläyhdistyksiä sekä facebook-ryhmiä  

Rokua UNESCO Global Geopark  https://www.rokuageopark.fi/fi/koe  

VisitFinland https://www.visitfinland.com/  

Fortum Power and Heat Oy https://www.fortum.fi/ 

Kainuun Voima Oy https://www.kainuunvoima.fi/ 

Loiste Oy https://www.loiste.fi/ 

Oulun Energia https://www.oulunenergia.fi/ 

UPM-Kymmene Oyj https://www.upm.com/ 

Vattenfall https://www.vattenfall.se/ 

Boden https://www.boden.se/ 

Jokkmokk  https://www.jokkmokk.se/ 

Kajaani http://www.kajaani.fi/ 

Kuhmo https://www.kuhmo.fi/ 

Luleå https://www.lulea.se/ 

Muhos https://www.muhos.fi/ 

Oulu https://www.ouka.fi 

Paltamo https://www.paltamo.fi/ 

Ristijärvi https://www.ristijarvi.fi/ 

Sotkamo https://www.sotkamo.fi/ 

Suomussalmi https://www.suomussalmi.fi 

Utajärvi https://www.utajarvi.fi 

Vaala https://www.vaala.fi/ 

Hanke on osa EU:n Interreg Pohjoinen –ohjelmaa https://www.interregnord.com/fi/ . Ohjelma tukee rajat ylittävää yhteistyötä ja sen tarkoituksena on taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vahvistaminen. Kokonaistavoitteena on Pohjois-Ruotsin, Pohjois-SuomenPohjois-Norjan sekä saamelaisalueiden kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen. Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Norrbottenin lääninhallitus https://www.lansstyrelsen.se/norrbotten.html sekä kansallisena tiedottajana ja rahoittajana Lapin liitto http://www.lappi.fi/lapinliitto/fi . 

Tarinoita

Suvullamme on mökki Oulujokivarressa noin kymmenen kilometrin päässä Oulun keskustasta Sanginsuun paikkeilla. Mökki sijaitsee Korhosen saarella, jonne on mentävä veneellä. Aikoinaan jokea ruopattiin u…

- Eero Tervaskannon tarina, kirjoittanut haastattelun pohjalta HuK Salla Marjakangas

Minun muistoni liittyvät Seitenoikeaan, Ämmänsaareen ja Leppiniemeen eli Pyhäkoskeen. Isäni ura Oulujoki osakeyhtiössä alkoi vuonna 1948, jolloin hän on ollut jossakin Jylhämän alueen rakennustyömaall…

- Kristiina Mämmin tarina, kirjoittanut haastattelun perusteella HuK Salla Marjakangas

Isäni koti ja lapsuuteni koti sijaitsee Laitasaaren kylällä Montan ja Pyhäkosken alapuolella. Kodistani on Leppiniemeen noin viisi kilometriä ja Monttaan hiukan lyhyempi matka. Vanhempani pitivät 1920…

- Kaarlo Mertaniemen tarina, kirjoittanut haastattelun perusteella HuK Salla Marjakangas

Olen syntynyt ja kasvanut jokirannalla noin neljän kilometrin päässä Utajärven keskustasta. Isäni oli voimalaitosten rakennustyömailla automiehenä, ja olen seurannut hyvinkin tarkkaan niiden rakentami…

- Ilpo Aksilan tarina, kirjoittanut haastattelun pohjalta HuK Salla Marjakangas

Muistoni liittyvät Uuran kyläyhteisöön ja sitä ympäröiviin koskiin ja jokiin. Uurankoski ja Iikoski olivat meillä hyvin tunnettuja, sillä vietimme siellä usein aikaa kalastellen ja oleskellen. Uuranko…

- Reino Moilasen tarina, kirjoittanut haastattelun perusteella HuK Salla Marjakangas

Olen syntynyt kotimökissäni Kummunsaaressa vuonna 1945. Olen kymmenlapsisen perheen neljänneksi vanhin lapsi. Lapsuus oli ihanaa aikaa. Paikka ja luonto olivat kauniita ja uimavedet olivat lähellä. Ui…

- Irma Kurkisen tarina, kirjoittanut haastattelun perusteella HuK Salla Marjakangas

Olen lapsesta asti asunut Emäjoen varressa Jokikylässä. Isäni oli töissä Seitenoikean rakennustyömaalla kirvesmiehenä ja aputyömiehenä. Kerran hän vei minut ja äitini polkupyörällä katsomaan vielä kes…

- Sirkka Kinnusen tarina, kirjoittanut haastattelun pohjalta HuK Salla Marjakangas

Vietin lapsuuttani 6-vuotiaaksi asti Kainuun komeimman kosken, Seitenoikean partaalla. Perheemme täytyi muuttaa muutamia kilometrejä jokivartta alaspäin vuonna 1960, sillä lapsuudenkotini Myhkyri jäi …

- Erkki Oikarisen tarina, kirjoittanut HuK Salla Marjakangas

Muistoni liittyvät Emäjoen Seitenoikean voimalaitosalueelle, jonne perheemme on muuttanut ollessani 6-vuotias. Historiani alkaa tosin Jylhämästä, jossa vanhempani tapasivat sotien jälkeen ja perustiva…

- Aila Vähämaan tarina, kirjoittanut haastattelun perusteella HuK Salla Marjakangas

Mieleeni on jäänyt kaksi vahvaa muistoa Seitenoikean voimalaitoksesta. Toinen muistoista sijoittuu aikaan ennen voimalaitosta ja toinen voimalaitoksen rakentamisaikaan.

Asuimme perheemme kanssa Hyryns…

- Raimo Karppisen tarina, kirjoittanut haastattelun perusteella HuK Salla Marjakangas

Olen syntynyt Niskalan talossa Emäjoen varrella. Matkaa kodistani Aittokoskelle oli noin 12 kilometriä ja Ämmän voimalaitokselle hiukan pidempi matka. Kotimme sijaitsi aivan joen rannalla alajuoksulla…

- Jorma Mularin tarina, kirjoittanut haastattelun perusteella HuK Salla Marjakangas

Minun muistoni liittyvät kolmeen voimalaitosalueeseen: Aittokoskelle, Ämmänsaareen ja Leppiniemeen. Olen syntynyt Oulussa, mutta syntymäkotini on Utajärvi, koska vanhempani asuivat tuolloin Utasen voi…

- Aslak Mämmin tarina, kirjoittanut haastattelun perusteella HuK Salla Marjakangas

Olen syntynyt Katermassa samana vuonna, kun voimalaitos valmistui. Perheemme asui Kajaani Oy:n voimalaitoshenkilökunnan asuntotalossa, joka oli vanha maalaistalo nimeltään Piiraala. Kun olin 8-vuotias…

- Pekka Jaakolan tarina, kirjoittanut haastattelun perusteella HuK Salla Marjakangas

Lisätietoja

Raportit ja asiakirjat

Nimi Tiedoston koko Tiedostotyyppi Päivämäärä Lataa

Linkit

Nimi Päivämäärä

Kulttuuriperintö

Kulttuuriperinnöllä on laaja ja moninainen kirjo sisältöjä. Se voi olla aineellista tai aineetonta, paikkaan sidottua tai sitoutumatonta. Useimmiten se on moninainen yhdistelmä näistä kaikista ominaisuuksista. Useimmiten kulttuuriperintöön liittyy monien toimijoiden tai ihmisten yhdessä jakama käsitys ja ymmärrys.

Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeen yhtenä tavoitteena on nostaa yhteisesti pohdittavaksi vesivoimarakentamisen merkitysarvot, aineelliset ja aineettomat.

Vesivoiman kulttuuriperintö voi olla yhteisten muistojen, ymmärryksen, identiteetin, yhteisyyden ja luovuuden jaettu lähde.

Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä  

Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset ja niiden asuinalueet Pyhännänkosken voimalaitosta lukuun ottamatta sekä Kainuun vesimyllyt ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). [1]

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelun - esimerkiksi yleis- ja asemakaavoituksen - lähtökohtana. Ympäristöjen rakenne, kylä- ja kaupunkikuva pyritään turvaamaan ja alueilla jo olevia rakennuksia ja ympäristöjä pyritään säilyttämään. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella. [2]

Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset ja niiden asuinalueet on huomioitu Pohjois-Pohjanmaan [3] ja Kainuun maakuntakaavoissa [4].

Voimalaitosalueet on huomioitu myös kuntien yleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Esimerkiksi Leppiniemen vuonna 2013 hyväksytyssä asemakaavassa rakennuksille annettiin suojelumääräyksiä ja liitettiin korjausohjeisto.  [5]

[1] http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292 http://www.kulturmiljo.fi/read/asp/rsv_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293

[2] https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettu-kulttuuriymparisto/valtakunnallisesti-merkittavat-rakennetut-kulttuuriymparistot

[3] https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/2_vaihemaakuntakaava_lainvoimainen

[4] https://www.kainuunliitto.fi/kainuun-vaihemaakuntakaava-2030

[5] http://paikkatieto.sweco.fi/docs/muhos/asemakaava/leppiniemi/index.htmlhttp://paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/muhos/ak/liitteet/95.pdf

 

Muistoja ja kertomuksia

Voimalaitoksiin ja niiden asuinalueisiin liittyy paljon muistitietoa ja kertomuksia, jotka ovat aineetonta kulttuuriperintöä. Muistoja jaetaan Facebookissa esimerkiksi ryhmissä Oulujoki Oy:n lapset, Leppiniemen lapset ystävineen, Jylhämä, Vintage Sotkamo ja Vintage Suomussalmi.

Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeessa haastatellaan voimalaitosten rakennustyössä mukana olleita ja asuntoalueilla kasvaneita. Tämä on jatkoa 1990-luvun vaihteen Oulujoki Oy:n voimalaitosten rakentajien ja asuinalueiden asukkaiden haastatteluihin, jotka tehtiin Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta -teosta varten. Haastattelut arkistoidaan Kansallisarkistoon. 

Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeen videotyöpajoissa nuoret haastattelevat entisiä ja nykyisiä jokivarsien nuoria. Ensimmäinen videopaja toteutui Vaalan lukiossa marraskuussa 2020. Carita Roivaisen ja Veera Lanton videossa Anja ja Jouko Roivainen muistelevat . Liisa Seppänen ja Venla Koukkari haastattelivat puolestaan voimalaitoksilla työskentelevää Heikki Raappanaa

Vanhoja valokuvia ja filmejä

Vanhaa Oulujoki- ja Emäjoki-aineistoja - valokuvia, dioja ja filmejä - inventoitiin ja digitoitiin vuosina 2014-18. osana Oulujoen vesistön puitesopimusta (OUMO). Niihin on tallentunut todistusaineistoa sekä voimalaitosten rakentamisen ajalta että ennen ja jälkeen rakentamisen. Sähköiset aineistot ovat niiden kuntien käytössä, joiden alueella on Oulujoki Oy:n rakentamia voimalaitoksia.

Sähkömuseo ja muita kokoelmia

Pyhäkosken voimalaitosrakennuksessa sijaitseva sähkörakentamisen museo esittelee Oulujoen voimalaitosrakentamista 1940-1960 -luvuilta. Museosta löytyy esineistöä ja kuvia rakentamisajan maatalouselinkeinoista, rakennustyömailta ja voimalaitosrakentamisen kohdealuilta, esimerkiksi Pyhäkoskelta ja Jylhämästä.  Museon pääsalissa on esillä laaja valokuvakokoelma kaikkien voimalaitosten rakennustyömailta, rakentamisen aikakauden sähkö- ja konekorjaamon esineistöä sekä muun muassa työpaikkaterveydenhuoltoon liittyvää esineistöä. Rakentamisen historiaan perehdyttävät myös videoidut dokumenttielokuvat sekä valokuvat. Museo on avoinna sopimuksen mukaan.

Käytöstä poistunutta koneistoa ja irtaimistoa on myös esillä Merikosken voimalaitoksen museohuoneessa ja Koivukosken voimalaitoksessa.

Kohti kansainvälistä arvostusta

Oulujoki Oy:n voimalat ja niihin liittyvät asuntoyhdyskunnat Montassa, Pyhäkoskella, Pällissä, Utasessa, Nuojualla, Jylhämässä, Seitenoikealla, Aittokoskella ja Ämmässä sekä Pikkaralan sähköasema ja muuntamo ovat yksi 90 merkittävästä suomalaisen modernin arkkitehtuurin kohteesta, jonka asiantuntijaorganisaatio Docomomo Suomi Finland ry kelpuutti valikoimaansa jo vuonna 1993. [1]

Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaa vesivoiman rakennusperintöä tutkittiin vuosina 2005-06 Kainuun Ely-keskuksen luotsaamassa Ervi Oulujoella –hankkeessa [2], jossa laadittiin muun muassa asuinalueiden rakennuskannan korjausohjeisto [3].

[1] http://docomomo.fi/kohteet/oulujoki-oyn-voimalat-yhdyskuntineen/

[2]https://www.ymparisto.fi/ervi

[3] http://paikkatieto.sweco.fi/docs/muhos/asemakaava/leppiniemi/index.html

… ja maailmanperintöä

Esiselvitys Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuurin maailmanperintöarvoista valmistui vuonna 2017 (Humanpolis Oy, Veli-Pekka Huhmo) [1].

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot esittivät vuonna 2018 Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuurin liittämistä maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon. Museovirasto esitti marraskuussa 2019 lopulla kansalliseen maailmanperintökohteiden aieluetteloon kaksi muuta kohdetta. [2]

Aieluettelotyöryhmä toteaa kuitenkin raportissaan, että “Oulujoen voimalaitosarkkitehtuuri on hieno, kansallisesti erittäin merkittävä teollisuuskokonaisuus. Laajuudessaan se on Suomen mittakaavassa aivan poikkeuksellinen. Kohteen potentiaali osoittaa yleismaailmallista arvoa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä täysin selvä.”  

Työryhmän mielestä Oulunjoen voimalaitoksissa on potentiaalia, mutta jos kohde halutaan esittää teollisuuskohteena, pitää selvitystyö laajentaa insinööritieteeseen. Standardisointi ja rakennustekniikka vaatisivat lisätutkimusta osoittaakseen Oulunjoen vesivoimaloiden erityistä arvoa.  Vesivoiman kulttuuriympäristö -hankkeessa tullaankin tekemään tutkimusta Oulujoen vesistön voimalaitosten roolista insinööritieteiden historiassa.

[1]https://docplayer.fi/63422003-Oulujoen-vesiston-voimalaitosarkkitehtuuri-esiselvitys-maailmanperintoarvoista-humanpolis-oy-veli-pekka-huhmo-1.html

[2]https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/museovirasto-esittaa-kansalliseen-maailmanperintokohteiden-aieluetteloon-kahta-kohdetta

Käsitteitä  

Kulttuuriperintö

Kulttuuriperintö tarkoittaa niitä menneisyydestä perittyjä voimavaroja, jotka ihmisten mielestä kuvastavat heidän jatkuvasti muuttuvia arvojaan, uskomuksiaan, tietojaan ja perinteitään. Tähän kuuluvat kaikki ihmisten ja paikkojen vuorovaikutuksesta aikojen kuluessa rakentuneen ympäristön osat.

Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnasta tai ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä, erilaisia ja eri-ikäisiä elementtejä käsittävää kokonaisuutta – ihmisten päivittäistä ympäristöä. Osa siitä on suojeltu tai muuten määritelty erityisen arvokkaaksi. Kulttuuriympäristö sisältää myös aineettomia merkityksiä.

Käsitykset siitä, millainen ympäristö on arvokasta ja hyvää, muuttuvat ajan myötä. Kulttuuriympäristö yhdistetään usein historiallisiin ympäristöihin, joihin liittyy positiivisia mielleyhtymiä. Kulttuuriympäristö voi olla myös todiste asioista, joita ei haluta muistaa.

Jokaisella on vastuu ympäristön hyvästä ylläpidosta omassa elinpiirissään. Jokaisella on myös oikeus hyvään kulttuuriympäristöön. Hyvä kulttuuriympäristö merkitsee ihmisille eri asioita. Yhteistä hyväksi koetuille kulttuuriympäristöille kuitenkin on, että ne vahvistavat ihmisten suhdetta elinympäristöönsä ja auttavat ymmärtämään menneen kautta myös nykyisyyttä sekä rakentamaan tulevaisuutta.

Aineeton kulttuuriperintö

Aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja – sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä ja kulttuurisia tiloja – jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.

Teollisuusperintö

Teollisesta kulttuuriperintöä ovat teollisen menneisyytemme jättämät aineettomat ja aineelliset jäljet.

Teollisuusperintö määritellään usein teollisuuden ja teknologian historian fyysisten todistuskappaleiden tai jäännösten kautta. Fokus on rakennuksissa, teollisissa ympäristöissä, tuotteissa ja työvälineissä, työväenhistoriassa, tutkimuksen kohteena materiaalinen kulttuuri. Teollista perintöä voidaan tarkastella myös laajemmassa perspektiivissä perinteen tutkimuksen kautta; tiedon historia, ammatillisuuden ja osaamisen kehittyminen. Teollinen perintö syntyy kaikkine materiaalisine todistusaineistoineen aina tietotaidon ja innovaatioiden kautta. Aineettoman teollisuusperinnön ytimessä on tietotaidon kehittyminen, levittyminen sekä kansallisesti ja kansainvälisesti koulutuksen ja ammattilaisten liikkuvuuden avulla.

Teollisuusympäristön uhanalaisuus on usein sysäys prosessin käynnistymiseen: teollisen merkityksen ohelle nousevat yhteisön tunteet ja muistelun ja muistitiedonkeruun kautta syntyvät kehyskertomukset, joista muodostuu kohteelle kokonaan uusi symboliarvo. Kulttuuriperinnön muodostuessa on läsnä

  • Kulttuuriperintöyhteisö, joka työstää identiteettiään
  • Menetyksen pelko: Jokin yhteisölle tärkeä objekti on menettämässä alkuperäisen tehtävänsä
  • Historiografista operointia: muistamista ja muistelua; dokumentaarista, ymmärtävää, selittävää ja menneisyyttä representoivaa operointia, jonka tuloksena on kehyskertomus
  • Uuskäyttökelpoisuudesta käytyä keskustelua

 

Lähteet

Beaktande av byggda kulturmiljöer av riksintresse vid planläggning och tillståndsförfarande, 2020. Miljöministeriet VN/7642/2020 VN/7642/2020-YM-1

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ervi_Oulujoella/  (4.9.2020)

EUROOPAN NEUVOSTON PUITEYLEISSOPIMUS KULTTUURIPERINNÖN YHTEISKUNNALLISESTA MERKITYKSESTÄ . Faro, 27.10.2005

HE 87/2017 vp)

Kaikkien yhteinen kulttuuriperintö Osallistumisen mallintaminen -hanke vv. 2018 – 2019 ICOMOSin Suomen osasto ry. 2020 Margaretha Ehrström ja Kirsti Kovanen piirrokset Tiina Rahja taitto Uula Neitola.

Anna Sivula: Mitä teollinen kulttuuriperintö on? Teollinen kulttuuriperintö saa arvonsa historiasta. 2017.

https://tekniikanmuseo.wordpress.com/2016/12/02/terveiset-tekniikan-alan-museopaivasta/ (26.8.2020)

Teollisuusperintöseura ry:n kotisivut  http://www.teops.fi/ajankohtaista/ (26.8.2020)

YLEISSOPIMUS AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN SUOJELEMISESTA. Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, jäljempänä Unesco, yleiskokous kokoontuneena 32. istuntoonsa Pariisissa 29 päivästä syyskuuta 17 päivään lokakuuta 2003,