Kallioinen
Sotkamon reitillä on kaksi vesivoimalaitosta. Niistä alempi on Sotkamossa sijaitseva Kallioinen. Voimalaitoksen suunnittelivat Eino Pitkänen ja Jaakko Asikainen. Voimalaitos otettiin käyttöön 1957.
Historia
Sotkamon Ontojoessa sijaitseva Kallioisen voimalaitos on toinen itärajalta laskevan Sotkamon reitin vesivoimalaitoksista. Kajaani Oy:n rakennuttaman voimalan rakentaminen alkoi 1955 ja se valmistui 1957. Kallioisen suunnittelun aloitti arkkitehti Eino Pitkänen ja hänen kuoltuaan sitä jatkoi, Pitkäsen tyylille uskollisena, hänen työtoverinsa insinööri Jaakko Asikainen.[1]
Vuonna 2001 peruskorjatun voimalaitoksen omistaa nykyisin UPM Energia. Voimalassa on yksi suomalainen Kaplan –turbiini, jonka tuottama teho on 13,5 MW. Voimalaitoksen erityispiirteenä on sen huomattavan pitkä nipunsiirtolaitteisto.[2]
[1] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuri. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 87
[2] Ibid, 87
Tekniset tiedot
Omistaja: UPM Energia
Valmistuminen: 1957
Kytkettiin sähköverkkoon: 1957
Suunnittelijat: Eino Pitkänen, arkkitehti, Jaakko Asikainen, insinööri
Voimalaitos: Paikalla valettu betonirunko, julkisivut muurattu ja rapattu
Erityistä: Pitkä nipunsiirtolaite
Status: RKY (Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. RKY 2009: Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset)[3]
[3] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuri. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 87
Asuinalue
Kallioisen yhteyteen on rakennettu pieni asuinalue, jossa on puurakenteisia pientaloja.
Tarinoita
Täältä voit lukea tarinoita vesivoimaloihin liittyen. Onko sinulla tarinoita tai muistoja vesivoimaloista? Jaa ne kanssamme! Voit lähettää meille tarinasi, vaikka et haluaisi sitä julkaistavaksi nettisivuilla. Kaikki tarinat ovat tervetulleita ja ne julkaistaan kertojan suostumuksella.
Onko sinulla tarina vesivoimalaan tai jokivarren elämään liittyen?
Lähetä oma tarinasi
Olin yhdeksänvuotias, kun kylällemme saapui paljon tuntematonta väkeä ja voimalaitoksen rakennus alkoi. Lapselle oli ihmeellisiä koneita ja vempaimia työmaalla. Kylämme asukasmäärä lisääntyi muualta tulleilla rakentajilla. Kodissanikin oli majoitettuna miehiä valiaikaisesti. Voimalaitos valmistui ja muistan ikuisesti sen päivän, kun vesi laskettiin…
Olen syntynyt Katermassa samana vuonna, kun voimalaitos valmistui. Perheemme asui Kajaani Oy:n voimalaitoshenkilökunnan asuntotalossa, joka oli vanha maalaistalo nimeltään Piiraala. Kun olin 8-vuotias isäni meni Kallioisen voimalaitokselle koneenhoitajaksi ja muutimme Kallioisen voimalaitosalueelle. Asuinalueella oli neljä miltei samanlaista taloa noin sadan…
Sotkamon reitti lähtee Kuhmosta ja kulkee Kajaanin kautta Oulujokeen ja sieltä edelleen mereen. Vesi- ja kulkureittinä joki on ollut ratkaisevassa roolissa etenkin tervanpolton aikaan, kun joen varressa miltei jokaisen kylän kohdalla on poltettu tervaa. Minun mummoni on ollut muutaman kerran…
Minun ympäristöni on syrjäinen maaseutuympäristö luonnon keskellä. Pieni peltotilkku, suuri metsä, kotilampi ja Ontojoki muodostavat maisemallisen taustani. Olen 13. polven Kainuulainen, ja esi-isäni ovat aina olleet kalapaikkojen asukkaina. Lapsuudessani elettiin paljolti vielä luontaistaloudessa. Äitini ja isäni olivat pienviljelijöitä ja elämämme…
Kaikki alkoi vuonna 1942. Kajaani Oy:n lakimiehet olivat ilmoittaneet ontojokilaisille talonomistajille, että Huutoniemi -nimisessä talossa pidettäisiin kokous, jonka aiheena olisi Siika- ja Kalliokosken koskiosuudet. Paikalle olivat saapuneet Lahdenperän Heikki, Hakkarainen, Kanervan isäntä ja Paavolan veljekset Yrjö ja Vikke sekä tietysti…
Tietoja vierailijoille
