Ämmäkoski
Ämmäkoski lea okta fápmorusttet oktiibuot golmma fápmorusttegis Kajaani guovddážis. Dat lea gávpoga čađa golgi Kajaanijogas, Koivukoski I-II vuolábealde. Fápmorusttegiid gaskkas lea gaskaáigge huksejuvvon Kajaani šloahtta (Kajaanin Linna).
Historjjá
Historjjálaččat Kajaani industriija lea sajáiduvvan Kajaanijoga gáddái ja Petäisenniska guvlui. Kajaani guovddážis leat fápmorusttegat, maid álgoálgosaš bargu lea leamašan buvttadit elrávnnji industriija várás.
Arkiteakta Onni Tarjanne plánii fápmorusttega, mii huksejuvvui 1917. Ráhkkanusas lea betoŋgaruŋgu ja das lea njuhttejuvvon diilaskoađas. Jagi 1940 arkiteakta Eino Pitkänen plánii fápmorusttegii viiddideami ja olgoseinniid ođasmáhttima. Ođasmáhttima mielde fápmorusttega mášiidnastašuvdna oaččui olgoseinniid funkšunalisttalaš stiilla mielde. Ođasmahttimis fápmorusttegii lasihuvvui maiddái goalmmát turbiidna. Fápmorusttega turbiinnat buvttadit 4,9 MV fámu.[1]
Ämmäkoski erenomášsárggus lea dan sajáiduvvan Kajaani guovddážii. Nuppi máilmmisoađi maŋŋel ledje buorráneaddji áiggit, maidda laktáseaddji Kajaani fitnodatguovddáš lea ollašuhttojuvvon funkšunalisttalaš plánenprinsihpa mielde 1940- ja 1950-loguin. Oppalaš hámi plánii arkiteakta Eino Pitkänen.[2]
[1] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuri. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 85
[2] Karoliina Kikuchi, 2020
Teknihkalaš dieđut
Oamasteaddji: Kainuun Voima Oy
Gárvánan: 1917 ja viiddideapmi 1940.
Plánejeaddjit: Teknihkalaš sárgosat Onni Tarjanne, arkiteakta ja viiddideapmi Eino Pitkänen, arkiteakta.
Kapasitehta: 4,9 MV gahččanallodat 6,5 m
Fápmorusttet: Betoŋgaruŋgu, njuhttejuvvon diilaskoađas.
Erenomáš: Gávpotelfápmodoaimmahat, mii lea nuppástuhtton funkšunalisttalaš stiilla mielde.
Stáhtus: Riikkaviidosaččat dehálaš huksejuvvon kulturbiras - RKY 2009: Oulujoga ja Sotkamo čáhcejohtolaga fápmorusttegat.[3]
[3] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuri. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 85
Ássanguovlu
Fápmorusttegis ii leat iežas ássanguovlu.
Govat
Visot govat vuolil leat oassi fápmorusttega historjjás. Don oaččut geavahit govaid persovnnalaš geavaheapmái muhto ii geavahit kommersiála oktavuođain dahje prentemiin min lobi haga. Deaddil gova stuoridit dan.
Muitalusat
Dás sáhtát lohkat iežáid muitalusaid fápmorusttega birra. Ja jus dus lea iežas muitalus de juoge fal dan. Beroškeahttá jus háliidat ahte almmuhuvvo dahje ii, de mii háliidit gullat du muitalusa.
Lea go dus iežas muitalus fápmorusttega birra dahje eallima birra eanu lahkosis.
Sádde du muitalusa
Diehtu gussiide
Dás vuolil sáhtát lohkat visot maid dárbbahat diehtit jus galggat mannalit fápmorusttegis. Goas lea buoremus mannalit fápmorusttegis, got don gávnnat dohko ja makkár njuolggadusat leat guovllus.
