Merikoski

Ovdal fápmorusttega huksema, Merikoski adnojuvvui ávkin luossabivddus ja bihkkajohtolahkan. Guoikkas lei maiddái bihkkafatnasiid geassinfávli. Fápmorusttega plánemis lea guhkes historjá, daningo juo Bertel Jung jagi 1914 sajádatlávas lei johkagáttis várrejuvvon guovlu Merikoski fápmorusttega ja kanála várás.[1]

Vuosttaš aitosaš fápmorusttetplána ráhkaduvvui jagi 1919. Guolástaneiseválddit vuostálaste prošeavtta, ja doarjaledje jagi 1902 čáhcevuoigatvuohtaláhkii. Jagi 1939 dahkkon láhkanuppástus goittotge attii vejolašvuođa elfápmodoaimmahatprošeavttaid álggaheapmái ja Merikoski huksen álggahuvvui eanabargguiguin juo seamma čavčča.  Dálvesoahti bissehii bargguid, muhto huksen joatkašuvai gaskaráfi áigge, geasset 1940.[2]

Fápmorusttega huksema duogážis ledje ekonomalaš ákkat, daningo rehkenastojuvvui, ahte Merikoski buvttada elrávnnji ollu eanet go Oulu ieš dárbbaša.  Badjelmearálaš elrávnnji sáhtii vuovdit eará guovlluide Oulu leanas, mainna sihkkarastojuvvui fápmorusttega ekonomalaš gánnihahttivuohta.  Deháleamos ulbmil lei goittotge oažžut Oului guvlui lasi industriija stáđis elfápmobuvttademiin.[3]

Aitosaš fápmorusttega huksemis lágiduvvui arkiteaktagilvu jagi 1942, man vuittii Bertel Strömmer. Strömmer plánii mášiidnastašuvnna, mas lei betoŋgaruŋgu. Dat gárvánii viimmat 1948.[4] Buođđoáldás ledje dulveráiggit, ja dulvadeapmái oaivvilduvvon rastábuođđu ja guhkes lameallabuođđu, mii luddii joga. Dat gárvánedje maid seamma jagi [5]. Fápmorusttega vuosttaš mekanisma biddjui johtui miessemánus 1948, nubbi maŋŋeleappos seamma jagi ja goalmmát 1954. 

Koskikeskus-guovddáža sajádatlávva ja Toivoniemi ássanguovlu ollašuhttojedje jagiid 1942-1943, maid Alvar Aalto lei plánen oppalaš plána mielde.  Sajádatlávva nannejuvvui 1949. Oulu vuosttaš gávpotarkiteakta Martti Heikura plánii oasi toardnadáluin, Raatti sullo valáštallangietti gehččiidbáikkiid ja vuojadanhálla.[6]

Fápmorusttet, mii doaimmai olles fámuin, buvttadii rehketdollui badjebáhcaga juo vuosttaš jagi rájes.  Jagi 1953 badjebáza čoggui 100 685 000 márkki, mii lea sullii 3 miljovnna euro dálá ruđas.  Elrávnnji lassin Merikoski jábáiduhtii maiddái Oulu gávpoga.[7]

[1] http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2081

[2] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 313

[3] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 314

[4] http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2081

[5] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 313

[6] http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2081

[7] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 315

Teknihkalaš dieđut:

Oamasteaddji: Oulu Energia Oy

Huksen: 1939-1948, mekanismmat váldojuvvojedje 1954

Plánejeaddji: Bertel Strömmer, arkiteakta

Kapasitehta: 40 MV gahččanallodat 11 m

Mášiidnastašuvdna: Betoŋgaruŋgu, muvrejuvvon ja njuhttejuvvon

Erenomáš: Oassi Oulu Koskikeskus-guovddáža, guhkes siidobuođđu, mii ludde joga

Stáhtus: RKY (Riikkaviidosaččat dehálaš huksejuvvon kulturbiras - RKY 2009: Oulujoga ja Sotkamo čáhcejohtolaga fápmorusttegat)[8]

[8] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 74

Dás sáhtát lohkat iežáid muitalusaid fápmorusttega birra. Ja jus dus lea iežas muitalus de juoge fal dan. Beroškeahttá jus háliidat ahte almmuhuvvo dahje ii, de mii háliidit gullat du muitalusa.

Iežá muitalusat