Seitenoikea
Seitenoikea lea goalmmát Emäjohkii huksejuvvon fápmorusttet. Aarne Ervi plánii elfápmodoaimmahaga, mii huksejuvvui golmma jagis.
Historjjá
Seitenoikea fápmorusttega huksen álggahuvvui loahppajagi 1958. Válmmaštallanbargun huksejuvvojedje fuolahus- ja ássanvisttit ja geaidnobarggut. Bargu jođálmii 1959 go Ämmä ja Aittokoski bargoeatnamiin bohte lasi bargit ja mášiinnat. Jagi loahpa rádjái betoŋgabarggut ledje ovdánan nu guhkás, ahte golgama sáhtii luoitit dulveráiggi čađa. Suopmelaš fitnodagat ožžo mášiidnadiŋgojumiid. Elfápmodoaimmahaga turbiidna diŋgojuvvui Tampellas ja generáhtor fas Strömbergis.[1]
Eanabuođut gárvánedje jagi 1960 áigge ja čáhci loktejuvvui buođu bajábeallái dulvadanáldásii giđđat 1961. Fápmorusttega bajábealde lei dulvadanálddis, mii lea dego stuorra jávri. Dan gáttiin muorat ja miestagat ledje čuhppojuvvon juo ovdal dulvadeami. Mášiidnastašuvdna, mas lei betoŋgaruŋgu, lei gárvánan juo árabut.[2]
Fápmorusttet gárvánii álgogeasi 1961. Seitenoikea mekanisma laktui elrávdnjefierpmádahkii 8.6.1961, ja dalle Oulujoga oppalaš kapasitehta stuorui 38 MV. Jogaid joatkašuvve fápmorusttega gárváneami maŋŋel vel golbma jagi. Joga botni jalgenbargguiguin fápmorusttegii oaččui lasi gahččanallodaga.[3]
[1] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 50-51
[2] Ibid, 51
[3] Ibid, 51
Teknihkalaš dieđut
Oamasteaddji: Fortum Health and Power
Huksen: 1958-1961
Plánejeaddji: Aarne Ervi, arkiteakta
Kapasitehta: 38 MV, gahččanallodat 15,6 m
Fápmorusttet: Betoŋgaruŋgu, spelleolgoseaidni
Erenomáš: Oktageardánis huksenvuohki, ássanguovllu muorat čuhppojuvvon.
Stáhtus: Riikkaviidosaččat dehálaš huksejuvvon kulturbiras - RKY 2009: Oulujoga ja Sotkamo čáhcejohtolaga fápmorusttegat.[4]
[4] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 81
Ássanguovlu
Fápmorusttega oktavuhtii lea huksejuvvon unna ássanguovlu, gos leat muoras huksejuvvon ráido- ja smávva dálut.
Govat
Visot govat vuolil leat oassi fápmorusttega historjjás. Don oaččut geavahit govaid persovnnalaš geavaheapmái muhto ii geavahit kommersiála oktavuođain dahje prentemiin min lobi haga. Deaddil gova stuoridit dan.
Muitalusat
Dás sáhtát lohkat iežáid muitalusaid fápmorusttega birra. Ja jus dus lea iežas muitalus de juoge fal dan. Beroškeahttá jus háliidat ahte almmuhuvvo dahje ii, de mii háliidit gullat du muitalusa.
Lea go dus iežas muitalus fápmorusttega birra dahje eallima birra eanu lahkosis.
Sádde du muitalusa
Diehtu gussiide
Dás vuolil sáhtát lohkat visot maid dárbbahat diehtit jus galggat mannalit fápmorusttegis. Goas lea buoremus mannalit fápmorusttegis, got don gávnnat dohko ja makkár njuolggadusat leat guovllus.
