Seitenoikea
Seitenoikea oli kolmas Emäjokeen rakennettu voimalaitos. Aarne Ervin suunnittelema voimala rakennettiin kolmessa vuodessa.
Historia
Seitenoikean voimalaitoksen rakentaminen käynnistyi loppuvuodesta 1958. Valmistelevina töinä tehtiin työnaikaiset huolto- ja asuinrakennukset sekä tietyöt. Työ nopeutui 1959, kun Ämmän ja Aittokosken työmailta vapautui työvoimaa ja koneita. Vuoden loppuun mennessä betonointityöt olivat edenneet niin pitkälle, että virtaus voitiin johtaa tulva-aukon läpi. Suomalaiset yritykset saivat konetilaukset. Voimalan turbiini tilattiin Tampellalta ja generaattori Strömbergiltä.[1]
Maapadot valmistuivat vuoden 1960 aikana ja vesi nostettiin padon yläpuoliseen padotusaltaaseen keväällä 1961. Voimalaitoksen yläpuolinen padotusallas muodostaa laajan järven, jonka rantamailta puut ja pensaat oli kaadettu ennen veden nostoa. Betonirunkoinen koneasema oli valmistunut jo aiemmin.[2]
Voimalaitos valmistui alkukesästä 1961. Seitenoikean koneisto kytkettiin sähköverkkoon 8.6.1961, jolloin Oulujoen kokonaiskapasiteetti kasvoi 38 MW. Uomien ruoppaustyöt jatkuivat voimalaitoksen valmistumisen jälkeen vielä kolmen vuoden ajan. Ruoppaustöiden avulla laitokselle saatiin lisää pudotuskorkeutta.[3]
[1] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 50-51
[2] Ibid, 51
[3] Ibid, 51
Tekniset tiedot
Omistaja: Fortum Power and Heath
Rakentaminen: 1958-1961
Suunnittelija: Aarne Ervi, arkkitehti
Kapasiteetti: 38 MW, pudotuskorkeus 15,6 m
Voimalaitos: Paikalla valettu betonirunko, peltijulkisivu
Erityistä: Pelkistetty massoittelu, asuinalueen puusto poistettu
Status: RKY (Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö - RKY 2009: Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset) [4]
[4] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 81
Asuinalue
Voimalaitoksen yhteyteen on rakennettu pieni asuinalue, jolla sijaitsee puurakenteisia rivi- ja pientaloja.
Tarinoita
Täältä voit lukea tarinoita vesivoimaloihin liittyen. Onko sinulla tarinoita tai muistoja vesivoimaloista? Jaa ne kanssamme! Voit lähettää meille tarinasi, vaikka et haluaisi sitä julkaistavaksi nettisivuilla. Kaikki tarinat ovat tervetulleita ja ne julkaistaan kertojan suostumuksella.
Onko sinulla tarina vesivoimalaan tai jokivarren elämään liittyen?
Lähetä oma tarinasi
Muistoni liittyvät Emäjoen Seitenoikean voimalaitosalueelle, jonne perheemme on muuttanut ollessani 6-vuotias. Historiani alkaa tosin Jylhämästä, jossa vanhempani tapasivat sotien jälkeen ja perustivat perheen. Kahden eri maakunnista olevan ihmisen tarinat kohtasivat voimalaitostyömaalla, sillä toinen vanhemmistani oli kotoisin Pohjois-Karjalasta ja toinen Savosta.…
Olen syntynyt kotimökissäni Kummunsaaressa vuonna 1945. Olen kymmenlapsisen perheen neljänneksi vanhin lapsi. Lapsuus oli ihanaa aikaa. Paikka ja luonto olivat kauniita ja uimavedet olivat lähellä. Uimataito karttui, kun täytyi uida joen yli hakemaan vene vastarannalta. Kalastus- ja marjastustaidot olen myös…
Olen lapsesta asti asunut Emäjoen varressa Jokikylässä. Isäni oli töissä Seitenoikean rakennustyömaalla kirvesmiehenä ja aputyömiehenä. Kerran hän vei minut ja äitini polkupyörällä katsomaan vielä keskeneräistä voimalaitosta. Kun voimalaitos valmistui, järjestettiin Jokikylältä bussikyyditys Seitenoikealle. Väki sai mennä katsomaan Seitenoikeaa viimeisen kerran…
Vietin lapsuuttani 6-vuotiaaksi asti Kainuun komeimman kosken, Seitenoikean partaalla. Perheemme täytyi muuttaa muutamia kilometrejä jokivartta alaspäin vuonna 1960, sillä lapsuudenkotini Myhkyri jäi Seitenoikean tekoaltaan alle 11 muun talon tavoin. Ostomiehet tulivat kesällä 1958 ja kiersivät paikallisia taloja. Minunkin kotiini he…
Mieleeni on jäänyt kaksi vahvaa muistoa Seitenoikean voimalaitoksesta. Toinen muistoista sijoittuu aikaan ennen voimalaitosta ja toinen voimalaitoksen rakentamisaikaan....
Asuimme perheemme kanssa Hyrynsalmen rautatieaseman parakeissa, kun olin lapsi. Parakit olivat saksalais-suomalaisen Polar Oy:n rakennuttamia, eikä niitä oltu poltettu sodan aikana, kuten…
Kyläily oli 60-luvulla tavallinen seurustelumuoto, ja kyläilimme vähintään kahdesti viikossa jossakin. Vierailimme paljon pikkuserkkujeni luona Myhkyrissä, joka sijaitsi töyrään päällä Emäjoen varrella. Seitenoikean viimeinen koski loppui Myhkyrin kohdalla, ja paikasta on jäänyt minulle muistoja niin koskesta kuin koskenlaskustakin. Pyhänseudun aikaan…
Tietoja vierailijoille
