Kainuun puromyllyt

Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.

Pienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki.

Yleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.

Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia on Ristijärven Karppalan turbiinimylly, joka kuuluu Karppalan ja Virpelän pihapiireihin. Sen ohella mainittakoon myös edustavat, laajasti säilyneet kokonaisuudet Komulankönkään hierinmylly ja Korkialehdon ratasmylly.

Kainuun puromyllyt, yhteensä 16 kohdetta, on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009).

Korhonen, Teppo: Vesimyllyt. Historia, rakenne, käyttö ja kunnostus erityisesti kainuulaisen myllyperinteen valossa. Kainuun museo & Museovirasto 1993. 

Misikangas, Liisa: Kainuun vesimyllyt kylien voimavaraksi. Opinnäytetyö 2018.