Montta

Muhoksen laattavajoaman kohdalla sijaitseva Montta oli haastava rakennuskohde. 1930-luvun kallioperätutkimuksista tiedettiin, että peruskallion päällä oli kymmeniä metrejä sedimenttisyntyistä savikiveä[1]. Työt alkoivat 1951 alueelle johtavan maantien ja rautatien rakentamisella. Alkuvuodesta 1952 valmistui 400 metrinen työpato kosken pohjoisrannalle, samoin lyhyet ylä- ja alakanavat[2].

Maarakennustöiden yhteydessä maata ja savikiveä piti poistaa lähes puoli miljoonaa kuutiometriä. Perustuksia ei silti voitu kaivaa peruskallioon saakka, vaan betoninen säännöstelypato piti perustaa hietakerroksen ja voimalaitoksen koneasema savikiven päälle[3]. Koneaseman runko valettiin paikallaan betonista ja julkisivut tehtiin valmiselementeistä[4]. Maapadon alla oleva moreeni- ja sorakerros tiivistettiin Icos-Veder –menetelmällä. Tässä maaperä paalutetaan vieri viereen 60 cm:n läpimittaisilla betonipaaluilla. Menetelmä oli Suomen oloissa täysin uusi.[5] Voimalaitoksen turpiinit toimitti suomalainen Tampella, Generaattorit taas saksalainen AEG.

Säännöstelypatoon rakennettiin tavanomaisten segmenttiluukkujen lisäksi vielä pohja-aukot, joiden avulla yläallas olisi tarvittaessa voitu tyhjentää. Koska pintamaa oli alueella hienojakoista hiekkaa ja hietaa, tulva-aukkojen alapuoliset rannat vahvistettiin betonilaatoilla.[6]

Haastavista maaperäolosuhteista huolimatta ensimmäinen koneisto saatiin kytkettyä voimajohtoverkkoon 16.11.1955, toinen 16.6.1956 ja kolmas kytkettiin 18.2.1957. Montan voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä rakennettiin lähialueelle Montan keskuskalanviljelylaitos. Ensimmäiset kalanpoikaset otettiin kasvatettavaksi 1955 syksyllä.

[1] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 40

[2] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 318

[3] Ibid, 318

[4] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 77

[5] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 40-41

[6] Ibid, 41

Tekniset tiedot

Omistaja: Fortum Heath and Power 

Rakentaminen: 1951-1957

Suunnittelija: Aarne Ervi, arkkitehti

Kapasiteetti:  47 MW putouskorkeus 12,2 m

Voimalaitos: Paikalla valettu betonirunko, betonielementtijulkisivut

Erityistä: Kalankasvatuslaitos

Status: RKY (Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö - RKY 2009: Oulujoen vesistön ja Sotkamon reitin voimalaitokset), Docomomo kohde[7]

[7] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 77

Asuinalue

Keskikokoinen, rivitalojen rajaama pihapiiri.

Täältä voit lukea tarinoita vesivoimaloihin liittyen. Onko sinulla tarinoita tai muistoja vesivoimaloista? Jaa ne kanssamme! Voit lähettää meille tarinasi, vaikka et haluaisi sitä julkaistavaksi nettisivuilla. Kaikki tarinat ovat tervetulleita ja ne julkaistaan kertojan suostumuksella.

Näytä lisää tarinoita