Aittokoski
Aittokoski-guoikka fápmorusttet huksejuvvui jagiid 1958-1960. Dat lea fámus dáfus stuorámus Emäjoga njealji fápmorusttegis. Fápmorusttet, mas lea okta turbiidna, fápmu lea 45 MV.
Historjjá
Aittokoski fápmorusttega huksen álggahuvvui álgojagi 1958. Boltunbarggut ledje dahkkon juo ovddit jagi áigge. Mášiidnastašuvnna, vuollekanála ja dulveráiggi betoŋgabarggut ovdánedje ovdal jagi loahpa dakkár allodahkii, ahte čázi sáhtii stivret ráiggi čađa vuollekanálii. Eanabuođđu ja maŋimuš betoŋgabarggut gárvánedje jagi 1959 áigge.[1]
Go mášiidnastašuvdna lei loktejuvvon čáhcegáhttui, biddjui sadjái mekanisma. Turbiidna lei diŋgojuvvon Tampellas ja Generáhtor fas Strömbergis. Aarne Ervi lei plánen mášiidnastašuvnna, man ruŋgu huksejuvvui betoŋggas. Olgoseainnit leat alumiidnaspelles ráhkaduvvon joaibmepláhtat. Badjeálddis devdojuvvui čáziin jagi 1960 giđđadulvvi áigge. Lihkostuvvan testema maŋŋel mekanisma laktui fápmojođasfierpmádahkii 16.6.1960, man maŋŋel Oulujoga oppalaš kapasitehta lei ain lassánan 45 megaváhttin. Atnui váldima maŋŋel dahkkojedje vel dábálaš čorgen- ja rusttegahttinbarggut.[2]
[1] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 50
[2] Ibid, 50-51
Teknihkalaš dieđut
Oamasteaddji: Fortum Health and Power
Huksen: 1958-1960
Plánejeaddji: Aarne Ervi, arkiteakta
Kapasitehta: 45 MV gahččanallodat 30 m
Fápmorusttet: Betoŋggaruŋgu, olgoseainnit alumiidnaspelles huksejuvvon joaibmepláhta.
Erenomáš: oktageardán olggosoaidnit, meahccebiras
Stáhtus: Riikkaviidosaččat dehálaš huksejuvvon kulturbiras - RKY 2009: Oulujoga ja Sotkamo čáhcejohtolaga fápmorusttegat.[3]
[3] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 81
Ássanguovlu
Aittokoski ássanguovlu burgojuvvui 1980-logus.
Govat
Visot govat vuolil leat oassi fápmorusttega historjjás. Don oaččut geavahit govaid persovnnalaš geavaheapmái muhto ii geavahit kommersiála oktavuođain dahje prentemiin min lobi haga. Deaddil gova stuoridit dan.
Muitalusat
Dás sáhtát lohkat iežáid muitalusaid fápmorusttega birra. Ja jus dus lea iežas muitalus de juoge fal dan. Beroškeahttá jus háliidat ahte almmuhuvvo dahje ii, de mii háliidit gullat du muitalusa.
Lea go dus iežas muitalus fápmorusttega birra dahje eallima birra eanu lahkosis.
Sádde du muitalusa
Diehtu gussiide
Dás vuolil sáhtát lohkat visot maid dárbbahat diehtit jus galggat mannalit fápmorusttegis. Goas lea buoremus mannalit fápmorusttegis, got don gávnnat dohko ja makkár njuolggadusat leat guovllus.
