Jylhämä

Jagi 1946 Oulujoga čáhcefápmorusttegiin lei álggahuvvon easkka Merikoski ja Pyhäkoski guoikkaid huksen. Suomas lei sođiid maŋŋel menddo unnán elfápmu ja dan dihte ođđa fápmorusttegiid huksemis lei hoahppu.  Dálá Vaala guovllus lea Niskakoski gorži, man mearridedje juohkit guovtti fápmorusttegii.  Guoikka oivošii huksejuvvolii Jylhämä fápmorusttet ja guoikka vuolábealli vurkejuvvolii Nuojua elfápmolágádusain.[1]

Jylhämä lei oaivvilduvvon doaibmat maiddái Oulujávrri dulvadanbuođđun. Dalle fápmorusttega bajábealde čáhcerádjá livččii Oulujávrri čáhcerájáin seamma.  Oulujávrri dulvadeami alimus rádjin mearriduvvui 123,2 mehtera mearragierragis.[2]

Jylhämä huksen álggahuvvui geasset 1946. Fápmorusttet huksejuvvui guovdu meahci, daningo guovllus eai lean albma máđijat eaige ráhkkanusat.  Vuosttaš 1,5 jagi golihedje ođđaáigásaš huksenovttastumi huksemii. Vai huksenmuorat livčče leamašan doarvái, de Oulujoki Osakeyhtiö lei oastán Vaalan saha.

Stuorámus hástalusat Jylhämä huksemis laktásedje eatnama sirdin- ja bákteboltunbargguide. Sođiid maŋŋel eai lean mášiinnat, ja dán dihte barggu gárttai bargat gieđaiguin.  Dilli šattai álkibun 1948. Dán maŋŋel eanasirdinbargguid sáhtii dahkat mášiinnaiguin.[3] Eanabuođuid huksema ja kanálaid boltunbarggu oppalaš mássamearri lei oktiibuot lagabui 1,5 miljovnna guđahasa.  Dán mearkkašii dan, ahte Jylhämäs lei dan áigge stuorámus eanasirdinbargu Imatra maŋŋel.  Huksenprošeavtta alimus muttus barge badjelaš guokteduhát albmá ja logenáre mášiinna.  Eanahuksenbarggut gárvánedje vádjit golmma jagis.[4]

Seamma áigge eatnama sirdinbargguiguin ovdánii mášiidnastašuvdna ja betoŋgabuođđu, mas ledje dulveráiggit. Barggu álkidahtii mášiidnastašuvnna lulábeallái ceggejuvvon betoŋgastašuvdna.  Fápmorusttegii biddjojedje seakka lásat bálddalágaid ja fápmorusttega, mas ledje njuhttejuvvon olgoseainnit, ruŋgu huksejuvvui betoŋggas. Turbiinnat ledje diŋgojuvvon árabut Tampellas ja generáhtorat fas šveicalaš Oerlikonis.  Vuosttaš mekanismmat laktojedje čuovgafierpmádahkii 19.6.1950, nuppit 3.12.1950 ja goalmmádat 30.12.1951.[5]

[1] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 27

[2] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 315

[3] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 28

[4] Matti Enbuske. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 2010, 316

[5] Mauri Kuuskoski, Pekka Salminen, Jouko Vahtola, Paavo Vasala. Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta: sähkölla eteenpäin. Oulu: Oulujoki Oy, 1991, 35

[6] Ibid, 36

Teknihkalaš dieđut

Oamasteaddji: Fortum Health and Power

Huksen: 1946-1959

Plánejeaddji: Aarne Ervi, arkiteakta

Kapasitehta: 55 MV gahččanallodat 11-14 m

Fápmorusttet: Betoŋggaruŋgu, njuhttejuvvon olgoseainnit, lásat bálddalágaid

Erenomáš: Jylhämä olgomusea, Uutela báiki

Stáhtus: Riikkaviidosaččat dehálaš huksejuvvon kulturbiras - RKY 2009: Oulujoga ja Sotkamo čáhcejohtolaga fápmorusttegat, Oasseoppalašláva, Docomomo čuozáhat [7]

[7] Veli-Pekka Huhmo. Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuria. Oulu: Humanpolis Oy, 2017, 78

Ássanguovlu

Jylhämäs lea viiddes ássanguovlu, gos leat muoras ja geađggis huksejuvvon dálut 1940-1970 –loguin.

Dás sáhtát lohkat iežáid muitalusaid fápmorusttega birra. Ja jus dus lea iežas muitalus de juoge fal dan. Beroškeahttá jus háliidat ahte almmuhuvvo dahje ii, de mii háliidit gullat du muitalusa.

Iežá muitalusat