Kulttuuriperinnöllä on laaja ja moninainen kirjo sisältöjä. Se voi olla aineellista tai aineetonta, paikkaan sidottua tai sitoutumatonta. Useimmiten se on moninainen yhdistelmä näistä kaikista ominaisuuksista. Useimmiten kulttuuriperintöön liittyy monien toimijoiden tai ihmisten yhdessä jakama käsitys ja ymmärrys.
Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeen yhtenä tavoitteena on nostaa yhteisesti pohdittavaksi vesivoimarakentamisen merkitysarvot, aineelliset ja aineettomat.
Vesivoiman kulttuuriperintö voi olla yhteisten muistojen, ymmärryksen, identiteetin, yhteisyyden ja luovuuden jaettu lähde.
Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä
Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset ja niiden asuinalueet Pyhännänkosken voimalaitosta lukuun ottamatta sekä Kainuun vesimyllyt ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). [1]
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelun - esimerkiksi yleis- ja asemakaavoituksen - lähtökohtana. Ympäristöjen rakenne, kylä- ja kaupunkikuva pyritään turvaamaan ja alueilla jo olevia rakennuksia ja ympäristöjä pyritään säilyttämään. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella. [2]
Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset ja niiden asuinalueet on huomioitu Pohjois-Pohjanmaan [3] ja Kainuun maakuntakaavoissa [4].
Voimalaitosalueet on huomioitu myös kuntien yleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Esimerkiksi Leppiniemen vuonna 2013 hyväksytyssä asemakaavassa rakennuksille annettiin suojelumääräyksiä ja liitettiin korjausohjeisto. [5]
[1] http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1292 http://www.kulturmiljo.fi/read/asp/rsv_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1293
[2] https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettu-kulttuuriymparisto/valtakunnallisesti-merkittavat-rakennetut-kulttuuriymparistot
[3] https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/2_vaihemaakuntakaava_lainvoimainen
[4] https://www.kainuunliitto.fi/kainuun-vaihemaakuntakaava-2030
[5] http://paikkatieto.sweco.fi/docs/muhos/asemakaava/leppiniemi/index.htmlhttp://paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/muhos/ak/liitteet/95.pdf
Muistoja ja kertomuksia
Voimalaitoksiin ja niiden asuinalueisiin liittyy paljon muistitietoa ja kertomuksia, jotka ovat aineetonta kulttuuriperintöä. Muistoja jaetaan Facebookissa esimerkiksi ryhmissä Oulujoki Oy:n lapset, Leppiniemen lapset ystävineen, Jylhämä, Vintage Sotkamo ja Vintage Suomussalmi.
Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeessa haastatellaan voimalaitosten rakennustyössä mukana olleita ja asuntoalueilla kasvaneita. Tämä on jatkoa 1990-luvun vaihteen Oulujoki Oy:n voimalaitosten rakentajien ja asuinalueiden asukkaiden haastatteluihin, jotka tehtiin Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta -teosta varten. Haastattelut arkistoidaan Kansallisarkistoon.
Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeen videotyöpajoissa nuoret haastattelevat entisiä ja nykyisiä jokivarsien nuoria. Ensimmäinen videopaja toteutui Vaalan lukiossa marraskuussa 2020. Carita Roivaisen ja Veera Lanton videossa Anja ja Jouko Roivainen muistelevat . Liisa Seppänen ja Venla Koukkari haastattelivat puolestaan Nokkalassa varttunutta Sinikka Rantalankilaa ja voimalaitoksilla työskentelevää Heikki Raappanaa.
Vanhoja valokuvia ja filmejä
Vanhaa Oulujoki- ja Emäjoki-aineistoja - valokuvia, dioja ja filmejä - inventoitiin ja digitoitiin vuosina 2014-18. osana Oulujoen vesistön puitesopimusta (OUMO). Niihin on tallentunut todistusaineistoa sekä voimalaitosten rakentamisen ajalta että ennen ja jälkeen rakentamisen. Sähköiset aineistot ovat niiden kuntien käytössä, joiden alueella on Oulujoki Oy:n rakentamia voimalaitoksia.
Sähkömuseo ja muita kokoelmia
Pyhäkosken voimalaitosrakennuksessa sijaitseva sähkörakentamisen museo esittelee Oulujoen voimalaitosrakentamista 1940-1960 -luvuilta. Museosta löytyy esineistöä ja kuvia rakentamisajan maatalouselinkeinoista, rakennustyömailta ja voimalaitosrakentamisen kohdealuilta, esimerkiksi Pyhäkoskelta ja Jylhämästä. Museon pääsalissa on esillä laaja valokuvakokoelma kaikkien voimalaitosten rakennustyömailta, rakentamisen aikakauden sähkö- ja konekorjaamon esineistöä sekä muun muassa työpaikkaterveydenhuoltoon liittyvää esineistöä. Rakentamisen historiaan perehdyttävät myös videoidut dokumenttielokuvat sekä valokuvat. Museo on avoinna sopimuksen mukaan.
Käytöstä poistunutta koneistoa ja irtaimistoa on myös esillä Merikosken voimalaitoksen museohuoneessa ja Koivukosken voimalaitoksessa.
Kohti kansainvälistä arvostusta
Oulujoki Oy:n voimalat ja niihin liittyvät asuntoyhdyskunnat Montassa, Pyhäkoskella, Pällissä, Utasessa, Nuojualla, Jylhämässä, Seitenoikealla, Aittokoskella ja Ämmässä sekä Pikkaralan sähköasema ja muuntamo ovat yksi 90 merkittävästä suomalaisen modernin arkkitehtuurin kohteesta, jonka asiantuntijaorganisaatio Docomomo Suomi Finland ry kelpuutti valikoimaansa jo vuonna 1993. [1]
Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaa vesivoiman rakennusperintöä tutkittiin vuosina 2005-06 Kainuun Ely-keskuksen luotsaamassa Ervi Oulujoella –hankkeessa [2], jossa laadittiin muun muassa asuinalueiden rakennuskannan korjausohjeisto [3].
[1] http://docomomo.fi/kohteet/oulujoki-oyn-voimalat-yhdyskuntineen/
[2]https://www.ymparisto.fi/ervi
[3] http://paikkatieto.sweco.fi/docs/muhos/asemakaava/leppiniemi/index.html
… ja maailmanperintöä
Esiselvitys Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuurin maailmanperintöarvoista valmistui vuonna 2017 (Humanpolis Oy, Veli-Pekka Huhmo) [1].
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot esittivät vuonna 2018 Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuurin liittämistä maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon. Museovirasto esitti marraskuussa 2019 lopulla kansalliseen maailmanperintökohteiden aieluetteloon kaksi muuta kohdetta. [2]
Aieluettelotyöryhmä toteaa kuitenkin raportissaan, että “Oulujoen voimalaitosarkkitehtuuri on hieno, kansallisesti erittäin merkittävä teollisuuskokonaisuus. Laajuudessaan se on Suomen mittakaavassa aivan poikkeuksellinen. Kohteen potentiaali osoittaa yleismaailmallista arvoa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä täysin selvä.”
Työryhmän mielestä Oulunjoen voimalaitoksissa on potentiaalia, mutta jos kohde halutaan esittää teollisuuskohteena, pitää selvitystyö laajentaa insinööritieteeseen. Standardisointi ja rakennustekniikka vaatisivat lisätutkimusta osoittaakseen Oulunjoen vesivoimaloiden erityistä arvoa. Vesivoiman kulttuuriympäristö -hankkeessa tullaankin tekemään tutkimusta Oulujoen vesistön voimalaitosten roolista insinööritieteiden historiassa.
[1]https://docplayer.fi/63422003-Oulujoen-vesiston-voimalaitosarkkitehtuuri-esiselvitys-maailmanperintoarvoista-humanpolis-oy-veli-pekka-huhmo-1.html
[2]https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/museovirasto-esittaa-kansalliseen-maailmanperintokohteiden-aieluetteloon-kahta-kohdetta
Käsitteitä
Kulttuuriperintö
Kulttuuriperintö tarkoittaa niitä menneisyydestä perittyjä voimavaroja, jotka ihmisten mielestä kuvastavat heidän jatkuvasti muuttuvia arvojaan, uskomuksiaan, tietojaan ja perinteitään. Tähän kuuluvat kaikki ihmisten ja paikkojen vuorovaikutuksesta aikojen kuluessa rakentuneen ympäristön osat.
Kulttuuriympäristö
Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnasta tai ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä, erilaisia ja eri-ikäisiä elementtejä käsittävää kokonaisuutta – ihmisten päivittäistä ympäristöä. Osa siitä on suojeltu tai muuten määritelty erityisen arvokkaaksi. Kulttuuriympäristö sisältää myös aineettomia merkityksiä.
Käsitykset siitä, millainen ympäristö on arvokasta ja hyvää, muuttuvat ajan myötä. Kulttuuriympäristö yhdistetään usein historiallisiin ympäristöihin, joihin liittyy positiivisia mielleyhtymiä. Kulttuuriympäristö voi olla myös todiste asioista, joita ei haluta muistaa.
Jokaisella on vastuu ympäristön hyvästä ylläpidosta omassa elinpiirissään. Jokaisella on myös oikeus hyvään kulttuuriympäristöön. Hyvä kulttuuriympäristö merkitsee ihmisille eri asioita. Yhteistä hyväksi koetuille kulttuuriympäristöille kuitenkin on, että ne vahvistavat ihmisten suhdetta elinympäristöönsä ja auttavat ymmärtämään menneen kautta myös nykyisyyttä sekä rakentamaan tulevaisuutta.
Aineeton kulttuuriperintö
Aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja – sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä ja kulttuurisia tiloja – jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.
Teollisuusperintö
Teollisesta kulttuuriperintöä ovat teollisen menneisyytemme jättämät aineettomat ja aineelliset jäljet.
Teollisuusperintö määritellään usein teollisuuden ja teknologian historian fyysisten todistuskappaleiden tai jäännösten kautta. Fokus on rakennuksissa, teollisissa ympäristöissä, tuotteissa ja työvälineissä, työväenhistoriassa, tutkimuksen kohteena materiaalinen kulttuuri. Teollista perintöä voidaan tarkastella myös laajemmassa perspektiivissä perinteen tutkimuksen kautta; tiedon historia, ammatillisuuden ja osaamisen kehittyminen. Teollinen perintö syntyy kaikkine materiaalisine todistusaineistoineen aina tietotaidon ja innovaatioiden kautta. Aineettoman teollisuusperinnön ytimessä on tietotaidon kehittyminen, levittyminen sekä kansallisesti ja kansainvälisesti koulutuksen ja ammattilaisten liikkuvuuden avulla.
Teollisuusympäristön uhanalaisuus on usein sysäys prosessin käynnistymiseen: teollisen merkityksen ohelle nousevat yhteisön tunteet ja muistelun ja muistitiedonkeruun kautta syntyvät kehyskertomukset, joista muodostuu kohteelle kokonaan uusi symboliarvo. Kulttuuriperinnön muodostuessa on läsnä
- Kulttuuriperintöyhteisö, joka työstää identiteettiään
- Menetyksen pelko: Jokin yhteisölle tärkeä objekti on menettämässä alkuperäisen tehtävänsä
- Historiografista operointia: muistamista ja muistelua; dokumentaarista, ymmärtävää, selittävää ja menneisyyttä representoivaa operointia, jonka tuloksena on kehyskertomus
- Uuskäyttökelpoisuudesta käytyä keskustelua
Lähteet
Beaktande av byggda kulturmiljöer av riksintresse vid planläggning och tillståndsförfarande, 2020. Miljöministeriet VN/7642/2020 VN/7642/2020-YM-1
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ervi_Oulujoella/ (4.9.2020)
EUROOPAN NEUVOSTON PUITEYLEISSOPIMUS KULTTUURIPERINNÖN YHTEISKUNNALLISESTA MERKITYKSESTÄ . Faro, 27.10.2005
HE 87/2017 vp)
Kaikkien yhteinen kulttuuriperintö Osallistumisen mallintaminen -hanke vv. 2018 – 2019 ICOMOSin Suomen osasto ry. 2020 Margaretha Ehrström ja Kirsti Kovanen piirrokset Tiina Rahja taitto Uula Neitola.
Tapio Serenius. UNESCO:n Maailmanperintölistan kohteet - Verlan tehdasmiljöö Jaalassa - Japanin teollinen vallankumous Meiji-kaudella. 2016
Anna Sivula: Mitä teollinen kulttuuriperintö on? Teollinen kulttuuriperintö saa arvonsa historiasta. 2017.
https://tekniikanmuseo.wordpress.com/2016/12/02/terveiset-tekniikan-alan-museopaivasta/ (26.8.2020)
Teollisuusperintöseura ry:n kotisivut http://www.teops.fi/ajankohtaista/ (26.8.2020)
YLEISSOPIMUS AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN SUOJELEMISESTA. Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, jäljempänä Unesco, yleiskokous kokoontuneena 32. istuntoonsa Pariisissa 29 päivästä syyskuuta 17 päivään lokakuuta 2003,
